RIITALAHDEN KAHAKAN MUISTOMERKKI
Keuruun Pohjoislahdella sijaitsee Suomen sodassa käydyn Riitalahden kahakan muistomerkki. Kahakassa (22.7.1808) Viaporista palanneet suomalaissotilaat hyökkäsivät keuruulaisten talonpoikien tukemina venäläisen ruokakuormaston kimppuun. Tapahtumapaikalle pystytettiin kahakan muistoksi luonnonkivipaasi Keurusselän Seuran ja Pohjoislahden Nuorisoseuran toimesta talkoilla heinäkuussa 1955. Juhlallista graniittipaaden paljastustilaisuutta vietettiin 22.7.1955.
KANSALAISSODAN MUISTOMERKIT
Keuruun vanhan kirkon alueella sijaitsevat kansalaissodan kummankin osapuolen muistomerkit.
Valkoisten muistomerkki
Valkoisten muistomerkin suunnitteli Ilmari Wirkkala. Muistomerkki kuvaa kivääriinsä nojaavaa suojeluskuntalaista ja se sijaitsee kirkkoaukean laidassa, jota pidettiin arvokkaimpana hautapaikkana. Patsas paljastettiin 14.8.1921. Teksti: Tässä lepäämme / kuuliaisina isänmaan / laeille. Paikkakuntalaiset pystyttivät patsaan.
Punaisten muistomerkki
Punaisten oma punagraniittinen muistomerkki siirrettiin kirkkomaalle vuonna 1970. Teksti: 1918 / Vakaumuksensa / puolesta kaatuneiden muistolle.
TALVISODAN JA JATKOSODAN MUISTOMERKIT
Sankarivainajain muistomerkki
Keuruun sankaripatsas on Ilmari Wirkkalan suunnittelema ja se paljastettiin 16.6.1957. Sankaripatsas käsittää kiviseinämän, johon on liitetty hienohakattu graniittipaasi. Paasiin on kuvattu vapaudenristi.
Teksti: Isänmaa / Sun kuullen kutsuasi / me kaikki uhrasimme puolestasi / 1939-1944.
Sankarihauta-alueella on myös Tauno Wirkkalan tekemä korkea takorautainen "pyhä risti" sekä alueen kulmissa olevat kivijalustoilta nousevat soihdut.
Sankarivainajain patsas Pihlajavedellä
Pihlajavedellä sankarivainajat saivat muistopatsaan itsenäisyyspäivänä 1949. Patsaan suunnitteli arkkitehti Laila Niemioja ja valmisti Tervajoen Kiviveistämö. Sankaripatsaan korkeus on 3,30 metriä ja sen päällä on metallinen vapaudenristi. Teksti: Isänmaan puolesta.
Sankarivainajain muistopatsas Haapamäellä
Haapamäen sankaripatsas on taiteilija Ilmari Wirkkalan suunnittelema ja Granit Oy:n valmistama. Vehmaan punaisesta graniitista valmistettu patsas paljastettiin 14.10.1956. Ylöspäin kapenevassa kivessä on kuvattuna vapaudenristi, sotilaan kypärä ja poikittainen miekka.
Teksti: Uhrinne arvo / ikuinen on / muistonne pyhä / kuolematon.
Ilmanvalvojat
Haapamäellä Suojan pihassa on kuvanveistäjä Timo Karan suunnittelema Ilmavalvojat -muistomerkki. Lottien muistoksi pystytetty pronssipatsas paljastettiin vuonna 1994.
Neuvostosotilaiden hauta
Pihlajaveden ja Haapamäen puolivälissä sijaitsevalle metsähautausmaalle on haudattu 11 neuvostosotilasta. Näiden muistoksi on pystytetty betoninen muistomerkki, jossa on metallinen viisisakarainen tähti.
Valvontakomission toimittamassa muistomerkissä on vain venäjänkielinen teksti, jonka suomenkielinen käännös on "Tässä on haudattuna yksitoista (11) neuvostoliittolaista sotilashenkilöä".
KARJALAAN JÄÄNEIDEN MUISTOMERKIT
Karjalaan jääneiden muistomerkki
Keuruun vanhan kirkon kirkkotarhassa on Laila Niemiojan suunnittelema ja Keuruun Kiviveistämön valmistama muistomerkki valtakunnan rajan taakse jääneiden vainajien muistoksi. Muistomerkki paljastettiin 14.7.1957 ja siihen on hakattu Karjalan vaakuna.
Teksti: Teidän uskonne ja toivonne / on perintö, / siunauksena sukupolville. / Karjalaan jääneitä vainajia / kunnioittaen ovat Keuruun / karjalaiset pystyttäneet / tämän muistomerkin v. 1957.
Karjalaan jääneiden muistomerkki Haapamäellä
Haapamäen hautausmaalla sijaitseva Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki on vuodelta 1956. Sen suunnitteli Kirsti Liimatainen. Muistomerkin julkisivussa on korkea risti, jonka juuressa on kannel ja elämänlehvä.
Muistokirjoitus: Kotimultahan jäivät / rakkaaseen / sukupolvet töineen / toiveineen / mutt' uskon, ristin / ja kanteleen / he lahjaksi jättivät / lapsilleen. Muistomerkin sivussa on Karjalan vaakuna ja teksti Karjalan kumpujen kätköissä nukkuvien muistolle.
KEURUUN KIRKKOJEN MUISTOMERKIT
Keuruun ensimmäisen kirkon muistomerkki
Keuruun vanhan kirkon eteläpuolisella seinällä on Keuruun ensimmäisen kirkon muistokilpi. Pronssilaatan suunnitteli taiteilija Ilmari Soikkanen ja se kiinnitettiin kirkon seinään vuonna 1952. Teksti: Tällä paikalla seisoi Lapinsalmen eli Keuruun seurakunnan ensimmäinen pyhäkkö Pyhän Mikaelin kappeli 1500-luvulta vuoteen 1656. Seurakunnan ensimmäinen pappi 1628-1646 Akseli Theodorikinpoika sai leposijan sen kuorissa.
Keuruun toisen kirkon muistomerkki
Keuruun toisen kirkon muistomerkki (kuvassa) sijaitsee noin 60 metrin päässä nykyisestä vanhasta kirkosta. Vuonna 1973 valmistunut, Eino Lehtisen suunnittelema, kuparilaatta on kiinnitetty suureen luonnonkiveen. Teksti: Tällä paikalla oli Keuruun seurakunnan toinen kirkko 1659-1799.
VANHAN SIUNAUSKAPPELIN MUISTOKIVI
Vuonna 1922 valmistunut ja 1960-luvun alussa puretun Keuruun uuden hautausmaan ensimmäisen siunauskappelin paikalla on taiteilija Eino Lehtisen vuonna 1966 suunnittelema kivinen muistomerkki.
HAUTAMUISTOMERKIT
Einari Vuorelan hauta
Runoilija Einari Vuorela (17.8.1889-10.7.1972) on haudattu Keuruun vanhan kirkon puistoon. Hautamonumentin suunnitteli kuvanveistäjä Pentti Papinaho ja se paljastettiin 1.10.1974. Hautakivessä on pronssinen Vuorelan profiilimuotokuva. Teksti: Sinessä sädehtivät kiurun portaat. Muistomerkin rahoittaminen mahdollistui osin Papinahon suunnitteleman Einari Vuorela -mitalin myynnistä saaduilla tuloilla.
Lauri Santun muistomerkki
Keuruun vanhan kirkon alueelle on haudattu taidegraafikko, professori Lauri Santtu (3.8.1902-4.5.1986). Santtu haudattiin perhehautaan. Haudalla on Santun vuonna 1959 suunnittelema muistomerkki, johon sisältyy Oiva Helenjuksen vuonna 1936 valmistunut pienoisveistos. Pienoisveistos esittää kyykistyvää naista. Teksti: Me nukumme uskossa Jumalaan maan siunatun helmassa.
Toivo Mäkisen hauta
Tehtailija Toivo Mäkisen (1886-1941) haudalla on kuvanveistäjä Eemil Halosen veistos vuodelta 1945. Hautamonumentti on Keuruun ensimmäisiä julkisia veistoksia. Veistoksessa on kuvattuna alaston nainen, joka pitää toisessa kädessään lankavyyhtiä. Toinen käsi nojaa naisen takana olevaan maljaan. Mäkinen perusti Keuruulle vuonna 1922 pitkään toimineen sukkatehtaan, joka työllisti huomattavasti keuruulaisia naisia.
KIRKKOVENEONNETTOMUUDEN MUISTOMERKKI
Vanhan kirkon itäpuolella sijaitsee muistomerkki, joka muistuttaa Keurusselän suurimmasta kirkkoveneonnettomuudesta, joka tapahtui elokuun viimeisenä päivänä vuonna 1845. Muistomerkki on talonemäntä Kristiina Kolhon (s. 1802) ja hänen tyttärensä Fredrika Kolhon (s. 1827) hautakivi, jonka taakse on kaiverrettu myös 24 muun onnettomuudessa menehtyneen nimet.
KEURUUN UUSI HAUTAUSMAA
Keuruun uudelle hautausmaalle on haudattu kirjailija Eero Tuomaala, yhteiskuntatieteilijä Aksel Warén ja valtiopäiväedustaja Juho Riihimäki. Eero Tuomaala (10.11.1919-10.9.1992) erikoistui erityisesti sotakirjallisuuteen. Aksel Warén (3.5.1869-1899) kirjoitti Keuruun ensimmäisen pitäjänhistoriateoksen vuonna 1890. Hänen hautamuistomerkkinsä esittää katkennutta kynää, joka kuvaa varhain päättynyttä tutkijanuraa. Muistomerkki on jyväskyläläisen hautakiviveistämö V. Mikkilän valmistama. Juho Riihimäki (13.5.1835-20.2.1903) oli pitkäaikainen talonpoikaissäädyn edustaja Suomen valtiopäivillä. Hautakivessä on pyöreä pronssireliefi, jossa on kuvattuna Riihimäki.
VARUSKUNNAN MUISTOMERKKI "VIIKIN TORNI"
Viikin torni sijaitsee Keurusselän kasarmialueella. Se valmistui 20.8.1977 vietetyn pataljoonan kymmenvuotisjuhlan kunniaksi. Muistomerkki on rakennettu paikalla aiemmin sijainneen Viikin talon navettarakennuksen kivistä. Sen suunnitteli varuskunnan päällikkö Elja Puranen ja sen toteutuksesta vastasivat varuskunnan pioneerit. Muistomerkkiin on kiinnitetty laatta, joka kertoo Viikin tilalla vuonna 1822 aloittaneesta maaseudun ensimmäisestä kutomakoulusta.
MUISTOLAATAT
Keuruun pioneerivarikon muistolaatta
Keuruun pioneerivarikolla Kalettomalla on taiteilija Veikko Koskisen suunnittelema muistolaatta. Se kiinnitettiin pioneerivarikon esikunnan seinään vuonna 1980 vietetyssä pioneerivarikon 40-vuotisjuhlassa. Muistolaatan leveys on 270 cm ja korkeus 150 cm.
II/JR68 perustamisen ja sotaan lähdön muistolaatta
Pekkalan tilalla Suolahdessa. Kuva Jarmo Ylä-Pöntinen.
Haapamäen aseman muistolaatta
Haapamäen asemarakennuksessa on muistolaatta, joka on pystytetty Haapamäellä sijainneen Mannerheimin lyhytaikaisen (17.3-21.3.1918) komentopaikan muistoksi. Laatan kiinnittivät asemarakennuksen seinään vuonna 1967 yhteiskoulun entiset oppilaat koulunsa 60-vuotisjuhlissa.
Pihlajaveden aseman muistolaatta
Pihlajaveden rautatieasemalla on muistolaatta kolmelle siviilille, jotka menehtyivät neuvostokoneiden pudotettua 30 miina- ja palopommia rautatieasemalle 30.12.1939. Neuvostokoneiden tarkoituksena oli todennäköisesti pudottaa pommit Haapamäen rautatieasemalle, mutta ne - syystä tai toisesta - erehtyivät asemasta.
Martin Wegeliuksen muistolaatta
Keuruun Yhteiskoululla järjestettiin 9.12.1965 Jean Sibeliuksen syntymän 100-vuotisjuhla. Konsertin jälkimainingeissa heräsi ajatus asettaa Lehtiniemen pappilan seinään muistolaatta Sibelius-Akatemian syntysanojen lausumisen muistoksi. Ajatuksen muistolaatasta toi esille rehtori Jussi Rainio Sibelius-juhlassa. Laatta paljastettiinkin vielä loppuvuonna 1965 juhlallisin menoin. Nykyään laatta on Lehtiniemen vanhainkodin seinässä, sillä pappila purettiin ja siirrettiin muuhun käyttöön.
Keuruun 1. kunnansairaalan muistolaatta
Muistolaatta paljastettiin Keuruun kunnansairaalan 100-vuotisjuhlassa 1.1.1989. Se sijaitsee Lapinsalmentiellä entisen sukkatehtaan talon seinässä, jossa sairaala toimi vuosina 1889-1922.
Osuuspankkien Keskuspankki Oy:n muistolaatta
Haapamäen Osuuspankin seinään kiinnitettiin Osuuspankkien Keskuspankki Oy:n muistolaatta vuonna 1989. Tällöin tuli kuluneeksi 50 vuotta Talvisodan syttymisestä ja OKO:n evakuoinnista Helsingistä Haapamäelle. OKO piti päämajaansa Haapamäellä aina kevääseen 1940 asti. Tämä on ainoa kerta Suomen historiassa, kun keskuspankki on toiminut muualla kuin pääkaupungissa.
Manniskylän asutuksen muistolaatta
Manniskylän asutuksen 400-vuotisjuhla järjestettiin Terva-Mannilassa vuonna 1969. Samassa tilaisuudessa paljastettiin asutuksen muistolaatta. Suurikokoiseen kiveen istutetussa metallilaatassa lukee "Tälle paikalle rakensi Antti Manninen talonsa v.1559".
Vuorenmaan torpan muistolaatta
Torpan perustivat Juho Kivimäki (ent. Hök) ja Koskelan talon tytär Erika. Torpassa asuttiin vuosina 1876-1927, jolloin torpan asukkaat, Frans ja Alina Vuorenmaa lapsineen, muuttivat Pihlajavedelle. Laatta pystytettiin torpan uunin kylkeen 3.8.2003 Reino Vuorenmaan ajatuksesta.
Lavikon koulun muistolaatta
Muistolaatta paljastettiin Lavikon koulun 100-vuotisjuhlassa 30.10.2005. Se sijaitsee Mäyrämäen talon seinässä, jonka vuokrahuoneissa koulu aloitti toimintansa 15.10.1905. Lavikon koulu oli toiminnassa vuoteen 2005 saakka. Kuva: Jarmo Ruhanen
Pihlajaveden koulun muistolaatta
Laatta sijaitsee Kallion vanhan tuvan seinässä. Muistolaatta paljastettiin 1.10.2006 koulun 100-vuotisjuhlassa. Kuva: Matti Saarinen.
Kaukasen selän kirkkoveneonnettomuuden muistolaatta
Valkeaniemen Kaukasessa Kaukasenselän rannalla
Taavi Tainion muistolaatta
Laatta sijaitsee Tainion synnyintalon Hattulan talon pihapiirissä Ilvesjärven kaakkoiskulmalla. Laatta talon pääovesta 20 m, isossa kalliolohkareessa. Vuonna 1983 valmistuneen laatan on suunnitellut kuvanveistäjä Eino Lehtinen (1924-1985).
Taavi Tainiosta Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Taavi_Tainio
Kaarlo Cronstedtin muistolaatta
Kangasjärven saaressa Asunnalla.
Talonpoikaissäätiön myöntämä perinteisen rakennustavan kunniakilpi
Pekkalan tilalla Suolahden kylässä. Kuva Jarmo Ylä-Pöntinen.
