Haapamäen rautatieperinne talteen Leader Vesuri -ryhmän kautta saadun hankkeen avulla

Haapamäen rautatieperinne talteen Leader Vesuri -ryhmän kautta saadun hankkeen avulla

Keuruun museosäätiölle on myönnetty EU:n maaseuturahaston Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 (siirtymäkausi 2021–2022) tuki Leader Vesuri -ryhmän kautta.

Tuki on myönnetty kehittämishankkeelle, jonka nimi on ” Haapamäki – muistojen ja matkailun rautatiekylä/kehittäminen”. Hanke on alkanut jo vuonna 2022, mutta sen toimenpiteet alkavat syksyllä 2023, jolloin hankkeessa aloittaa osa-aikainen projektipäällikkö. Hanke jatkuu 31.12.2024 asti.

Miksi juuri Haapamäen rautatieperinne?

Keuruun Haapamäen kylä on yksi Suomen perinteisistä rautatiekeskuksista. Sen kautta kulkeva rautatie Tampereelta Seinäjoelle valmistui 1882. Kun rata Jyväskylään valmistui 1896, Haapamäestä tuli risteysasema. 1930-luvulla valmistui vielä risteävä rata Poriin.

Haapamäen rautatieliikenne oli erittäin vilkasta, sillä sen kautta kulki kaikki Pohjanmaan ja Jyväskylän rataliikenne. Kun Tampereen–Parkanon–Seinäjoen oikorata valmistui 1971, Haapamäki alkoi hiljentyä. Kun rata Jämsänkoskelta Jyväskylään valmistui 1978, se jäi pikkuasemaksi. Porin radan henkilöliikenne lakkasi 1981. Lipunmyynti asemalta loppui vuonna 2004, mutta lopetusuhasta huolimatta henkilöliikenne on jatkunut toistaiseksi.

Haapamäen 1880–1970-lukujen rautatiehistoria on alueellisesti erittäin merkittävä ja sillä on myös huomattavaa valtakunnallista merkitystä. Rautatiekulttuuri on luonut leimansa koko Haapamäen kehitykseen. Rautatieläisyys koskettaa vielä nykyäänkin haapamäkeläisten omia kokemuksia tai juuria. Siksi se muodostaa kulttuurisen voimavaran, jonka avulla voidaan rakentaa ja vaalia paikallista identiteettiä ja yhteisöä sekä vahvistaa Haapamäkeä kiinnostavana ja paikallishistoriastaan rohkeasti ammentavana kulttuurimatkailukohteena.

Kulttuuri- ja luonnonperinnön alaan kuuluva hanke tähtää maaseudun palvelujen ja kylien kehittämiseen. Hankkeen pontimena on vaurioitunut pienoisrautatie. Pienoisrautatie valmistui Haapamäen Höyryveturipuistoon vuonna 1988, mutta on sittemmin rikkoutunut ja ollut jo vuosia poissa käytöstä. Useita metrejä pitkästä ja leveästä kokonaisuudesta puuttuu osia ja iso osa jäljellä olevista vaatii kunnostamista ja huoltoa. Pienoisrautatie on kuitenkin kunnostettavissa ja saatettavissa paikallisen kulttuuriperinnön helmeksi ja matkailunähtävyydeksi. Museosäätiön hallinnoiman hankkeen kanssa yhtä aikaa onkin käynnissä Haapamäen vanhan yhteiskoulun perinneyhdistyksen hallinnoima investointihanke, jolla pienoisrautatie kunnostetaan entistä ehompaan asuun.

Museosäätiön hankkeen tuloksena Haapamäen Wanhalle rakentuu pienoisrautatietä sekä alueen rautatiehistoriaa ja -kulttuuria esittelevä näyttely. Verkkoon rakennetaan haapamäkeläisen rautatiekulttuurin muistelufoorumi, jonka kautta jokainen voi luovuttaa arvokasta muistitietoa, kuvia ja av-aineistoa talteen ja muistitietoa tullaan keräämään myös muistelutyöpajoissa. Lisäksi matkailijoille luodaan näyttelyesite ja koululaisille paikallisen rautatiehistorian ja -perinteen opetuspaketti.

Pysy kuulolla! Hankkeen uutisten päivittymistä voit seurata Keuruun museon Facebook- ja Instagram -tileillä.

Tervetuloa osallistumaan Haapamäen rautatieperinteen vaalimiseen!

Hankkeesta löydät tietoa myös:

Maaseudun kehittämisohjelman hankerekisteristä

Suur-Keuruun 7.2.2023 ilmestyneestä artikkelista ”Pienoisrautatie herää eloon Haapamäen Wanhalla”, toimittaja Outi Kättö (artikkeli tilaajien luettavissa)

Kuva: Haapamäen asemaa esittävän pienoisrautatien yksityiskohta ennen kunnostustöiden alkua. Kuvaaja Pirita Frigren, 2022.
Presentation1

 

Aukioloajat

Keuruun museon kesänäyttely museorakennuksessa (Kangasmannilantie 4) on avoinna 31.8. saakka
ti-la klo 11-16.
Kesänäyttelyyn pääsymaksu  8/5 € ja Museokortti. Alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.

Haapamäki - Rautatiekylä keskellä Suomea -näyttely Haapamäen Wanhalla (Riihontie 1)
on avoinna 28.7. saakka joka päivä klo 11-17. Esillä myös Haapamäen vanhan
koulun perinneyhdistyksen kuvataidenäyttely Pasi Karjula ja Martti Jämsä sekä kotiseutuaineistoa.

Museon henkilökunnan yhteinen sähköposti:

museo@keuruu.fi

Info

museokortti logo sloganilla
Meille käy museokortti!

Löydät meidät myös Facebookista

- ja Instagramista!

- sekä Youtubesta!

Keuruun museo on esteetön.

Museonjohtaja

Laura-Kristiina Moilanen

040 965 5567
laura-kristiina.moilanen@keuruu.fi

 

Amanuenssi

Helena Kukkamo

040 965 5538
helena.kukkamo@keuruu.fi