Menneet näyttelyt

2014



11.11. 2013 - 28 .3. 2014

EERO AHTI

Taiteilija Eero Ahdin elämäntyönäyttely Lehtiniemen aulagalleriassa.



20.1. - 27.3.2014

SATU ISTOLAINEN - piirustuksia ja maalauksia

Satu Istolaisen näyttelyssä Piirustuksia ja maalauksia on esillä on yhdeksän tussi- ja akryylitekniikalla toteutettua teosta. Näyttely on tekijän ensimmäinen.

24-vuotias Satu Istolainen (os. Pajunen) on kotoisin Nokialta. Keuruulle yhdeksän vuotta sitten muuttanut Istolainen on aina pitänyt piirtämisestä. Käsin tekeminen, askartelu ja piirtäminen ovat olleet hänelle tärkeitä lapsuudenkodista lähtien. Erityisesti häntä ovat kiinnostaneet tussitöiden ja tarkkoja yksityiskohtia sisältävien piirrosten teko. Näyttelyä valmistellessaan Istolainen alkoi tehdä teoksia akryylimaalilla. Pieniä yksityiskohtia varten tarvittiin maalausvälineeksi hammastikkua, kun sopivan pientä sivellintä ei löytynyt.

Istolainen hakee teoksiinsa inspiraatiota rentouttavasta musiikista. Teokset valmistuvat ennalta suunnittelematta, vapaasti ideoiden, vastapainona arkisen elämän suunnitelmallisuudelle. Istolainen on ammatiltaan lähihoitaja, vaikka yläasteella opettaja kannusti opiskelemaan kuvataide-alaa. Piirtäminen säilyi kuitenkin rakkaana harrastuksena. Ensimmäisen oman näyttelyn tekemisessä kannusti erityisesti aviomies.



27.2.-27.3.2014

PEKKA SUHONEN, MAALAUKSIA

Näyttely avoinna ma-pe klo 10-15, myös su 23.3.2014 klo 12-15.

Kuvataiteilija, majuri Pekka Suhosen (4.1.1920–15.5.2012) muistonäyttelyssä on esillä taiteilijan laajasta tuotannosta pääasiassa luontoaiheisia akvarellimaalauksia. Näyttely laajenee ravintolan puolelle ja yhteensä teoksia on esillä runsaat 80.

Raahessa syntynyt Pekka Suhonen perehtyi jo poikasena kuvantekoon ja teki sotilasuransa ohella ja sen jälkeen mittavan elämäntyön kuvataiteilijana, joka kesti yli 60 vuotta. Suhonen oli innokas luonnon tutkija ja kuvasi myös kirjoituksissaan elämyksiään ja eläinystäviään.

Hän maalasi monipuolisesti Keuruun seudun maisemia sekä katoavaa kulttuuriympäristöä aittarakennuksineen ja idyllisine polkuineen. Kuvauskohteista etenkin vesi oli Suhoselle rakas. Hän viihtyi metsän siimeksessä rannoilla ja puron partaalla ja siirsi vedessä leikkivän valon rikkaan värimaailman maalauksiinsa. Luonnon ja miljöön kuvaajana hänet tunnetaankin hyvin Keuruulla. Tuotannosta löytyy myös omakuvia ja muotokuvia, joita on muutama esillä muistonäyttelyssä.



22.11.2013-20.2.2014

JUHA RAINIO - Sarjoja

JUSSI RAINIO - Vanhaa Keuruuta

Valokuva dokumentoi, mutta se luo myös uutta. Keuruun museon valokuvanäyttelyssä yhdistetään kahden sukupolven otoksia: keuruulaissyntyisen, jo pienestä pojasta asti valokuvausta harrastaneen Juha Rainion mm. Euroopan eri kolkilta otettuja kuvia, sekä hänen isänsä, edesmenneen Jussi Rainion vanhaa Keuruuta esittäviä kuvia. Nämä kaksi teemaa edustavat hyvin valokuvan monimuotoisuutta ja eri ulottuvuuksia. Samalla kulkevat rinnakkain, sovussa, vanhat ja uudet valokuvauksen tekniikat.

Keuruun yhteiskoulun rehtori, kotiseutuneuvos Jussi Rainio tallensi elämänsä aikana laajalti ja kattavasti Keuruun nyt jo pitkälti hävinnyttä kirkonkylämiljöötä, sen muuttumista sekä keuruulaista arkea. Nämä näyttelyssä esillä olevat vanhat arvokkaat menneisyyden valokuvat ovat pojan, Juha Rainion arkistosta.

Kouluaikoina nuoren Juha Rainion valokuvaharrastuksen taustalla olivat kodin esimerkki ja muun muassa Keuruun kamerakerho. Tällöin kuvien vedostus tapahtui Keuruun kunnantalon kerhohuoneella. Nykyisin käyttöön on tullut digitaalinen tekniikka, ja pimiötyöskentely on vaihtunut kuvien rajaamiseen ja säätämiseen kuvankäsittelyohjelmien avulla.

– Matkustan ja kuvaan runsaasti. Aiheina ovat sekä arkipäivä että elämän monimuotoisuus. ­Suomen lisäksi olen asunut myös Italiassa ja Belgiassa, mistä syystä kuvani ovat usein Euroopasta. Paitsi että tavoittelen onnistumista yksittäisessä kuvassa, olen kiinnostunut myös siitä, miten kuvat toimivat yhdessä, tästä syystä kuvaan usein sarjoja. Kuvaaminen on minulle sekä eräänlaista elämän dokumentointia että itseilmaisua.



1.10.2013-15.1.2014

KEURUUN KANSALAISOPISTON LASTEN KUVATAIDEKOULU
Kamanan Vinttigalleriassa,näyttely avoinna ma-pe klo 10-15.


2013



15.6. - 20.9.2013

IKILIIKKUJA
Lue lisää tästä



1.3. - 28.3.2013

VEIKKO KOSKINEN, MAALAUKSIA
TIMO HANNUNEN, VEISTOKSIA



4.3. - 28.3.2013

TAIVAALLISTA KURIA JA MAALLISTA LAINVALVONTAA

Ennen kuin leskenlehdet nouseevat ja puut vihertävät on hetki aikaa miettiä ihmisluonteen ja historian piemeämpää puolta. Mitä rikokset lainvalvonta ja rangaistukset kertovat meistä ja yhteiskunnasta, jossa elämme? Miksi nautimme dekkareista ja miksi rikosaiheiset uutiset myyvät hyvin? Miten rikos on määritelty eri aikoina ja erilaisissa yhteiskunnissa? Kuka valvoi oikeutta Keuruulla yli sata vuotta sitten? Ja miten Keuruulle tuli poliisi?

Näihin kysymyksiin etsitään vastausta Keuruun museon "Kirkollista kuria ja maallista lainvalvontaa" -näyttelyssä, Keuruun kirjaston "Historiallinen rikos" -näyttelyssä ja Pasi Saarimäen luennossa "Pyhän avioliiton rikkoutuminen - aviorikosoikeudenkäynnit Keuruun käräjäkunnassa 1800-luvun loppupuolella".

Näyttelyt ja tapahtumat ovat osa Keuruun museon ja Keuruun kirjaston yhteistyössä järjestämää rikosmaaliskuuta. Keuruun museon näyttelyyn on saatu esineistöä Keski-Suomen poliisilaitokselta ja Kuoreveden kotiseutumuseolta.



12.12.2012 - 21.2.2013

PERTTI METSÄLÄN MAISEMAMAALAUKSIA
Lue lisää tästä



8.10.2012 - 25.1.2013

POLKU
Lue lisää tästä


2012



9.6. - 20.9.2012

TÄLLAISTA ELÄMÄ OLI - VETERAANIVÄEN TARINOITA
Lue lisää tästä



13.5.-5.10.2012

KUKASTA KUKKAAN - KUKKA-AIHEISIA TEOKSIA

Kukasta kukkaan - kukka-aiheisia teoksia on pieni näyttely Keuruun kaupungin taidekokoelmasta ja yksityisten omistuksessa olevista kukka-aiheisista teoksista Lehtiniemen Aulagallerissa. Näyttely avautui 13. toukokuuta Kukanpäivänä, jolloin oli myös äitienpäivä.

Kukat ovat suosituimpia taiteen aiheista ja kukkateoksilla on ollut oma uskollinen ihailijakuntansa kautta aikojen. Nykytaiteessa pohditaan maailmanmenoa usein filosofisesti ja ei-esittävästi, mutta siitä huolimatta kukka-aiheet yhä esiintyvät taiteilijoiden tuotannossa. Suomen tunnetuimmat kukkamaalaukset ovat kultakauden (1880–1910) ajalta.

Mauno Sartoviita oli itseoppinut, Keuruun Haapamäellä asunut kuvantekijä. Hänen kukka-asetelmassaan on perinteistä otetta, mutta myös ripaus tekijän mieltymyksestä surrealismiin ja itämaiseen runsauteen, johon hän työnsä runoilijanimessäkin viittaa.

Kuopiolaissyntyisen, Taideteollisessa korkeakoulussa ja Pariisissa valokuvausta opiskelleen Marja Hultin kuva on Ranskan maaseudulta. Suomen tunnetuimpiin graafikoihin kuuluva Kirsi Neuvonen työskentelee Jyväskylässä, mutta on syntyisin Keuruulta. Hänen salaperäisen grafiikanteoksensa pinta muodostuu kokonaan kukista ja lehdistä kuvaten naisen hahmoa ja herkkyyttä. Samoin versovat koko öljymaalauksen alalla Margareetta Liljebladin Punaista seinää vasten -teoksen elämänköynnökset. Hyvinkään Taiteilijaseuran vaikuttaja opiskeli Suomen taideakatemian koulussa.

Akvarelli on kukka-aiheiden yleisin taiteen tekniikka. Tätä edustavat näyttelyn keuruulaistaiteilijoiden ja akvarellin taitajien Ulla Tulosen ja Raili Vesakarin teokset. Jännitteen tummien ja vaaleiden värien välille luovat virolaistaiteilija Katrin Tammin guassi Päivänkakkara ja Pirkko Niikon akvarelli Orvokkiplaneetta. Niikko on Taideteollisessa korkeakoulussa opiskellut, Savonlinnassa asuva taideopettaja ja galleristi.

Auringonkukka on nuoren polven kansainvälisen taiteilijan Heli Kurunsaaren varhaisia töitä. Helsingissä asuva taiteilija keskittyy erityisesti väripuupiirrokseen. Hän on opiskellut mm. Taideteollisessa korkeakoulussa ja suorittaa parhaillaan erillismaisteriopintoja kuvataideakatemiassa. Ossi Toikkanen on Pudasjärvellä asuva varttuneen polven taiteilija, jonka maalauksissa ja pienimuotoisessa grafiikassa on usein mietteliään filosofisia piirteitä.



7.-27.5.2012

JARMO KALLISEN NÄYTTELY

Jarmo Kallinen on tamperelainen kuvanveistäjä, joka tekee myös maalauksia ja grafiikkaa. Hän on koulutukseltaan kuvanveistäjä, kankaanpäänt aidekoulusta ja myöhemmin Lahden kautta kuvataideakatemiasta valmistunut kuvataiteen maisteri. Pääasialliset tekniikat ovat puunveisto, temperamaalaus ja kivilitografia.

Keuruun museon näyttelyssä on esillä maalauksia ja veistoksia, jotka muodostavat temaattisen kokonaisuuden. Voisi oikeastaan ajatella näyttelyn olevan yksi suuri installaatio, jossa kukin osa vihjaa jotakin toistensa suuntiin. kallinen on tutkinut barokkipuutarhoja Pariisin ympäristössä ja niiden esikuvia Italiassa. kiinnostuksen kohteena ovat siis rakennettu ympäristö ja ihmisten toiveet ja ihanteet pitkin matkaa aina antiikin maailmasta tähän päivään.



13.4. - 27.4.2012

KEURUUN KANSALAISOPISTON KEVÄTNÄYTTELY

Kansalaisopiston kevätnäyttelyssä nähdään jälleen talven tuotoksia.

Uutena ryhmänä tulee Huonekalujen verhoilu -kurssilta nojatuoleja, jotka ovat saaneet uudet kankaat. Ryhmässä on ollut kevätkaudella kymmenkunta opiskelijaa.

Erilaisia tekstiiliryhmiä on ollut Keuruun keskustan lisäksi Haapamäellä, Liesjärvellä, Lapinperällä, Pihlajavedellä, Pohjoislahdella ja Valkealahdella. Ryhmissä on muun muassa neulottu, virkattu, kirjottu, punottu, solmeiltu, askarreltu sekä painettu kangasta ja saatu aikaan monenlaisia kodin tekstiilejä ja koriste-esineitä. Erilaisia kankaita on myös saatu aikaan kudontaryhmissä. Jokainen opiskelija on tehnyt töitä kiinnostuksensa ja tarpeen mukaan. Monissa töissä talven aikana on huomioitu kestävä kehitys ja kierrätys.

Posliini- ja lasityökursseilla ovat opiskelijat innostuneesti maalanneet ja tehneet astioita, lamppuja, ikkuna- ja seinäkoristeita - toinen toistaan kauniimpia. Esillä on keramiikkaa, puutöitä, keräilyryhmän esineistö sekä eri-ikäisten taitielijoiden kuvataidetta ja valokuvia.



5.3. - 5.4.2012

ITE KESKELLÄ. Nykykansantaidetta.

Maaseudun Sivistysliiton keväällä 2010 alkaneen ITE keskellä -hankkeen nykykansantaiteen kartoitustyön tuloksia Jämsästä, Keuruulta, Korpilahdelta, Kuhmoisista, Multialta ja Petäjävedeltä. Esillä alueen ITE-taiteen helmet ja kartoituksen löydöt.

Lue lisää



6.2. - 30.4.2012

OTTEITA SEIKKAILIJAN PÄIVÄKIRJASTA
Niina Kiiverin maalauksia Lehtiniemen aulagalleriassa.

Lehtiniemen Aulagalleriassa on esillä nuoren keuruulaissyntyisen taiteilijan, Niina Kiiverin (s. 1986) näyttely "Otteita seikkailijan päiväkirjasta". Taiteilija kommentoi teoksiaan: "Samaan aikaan, kun taide avartaa silmiemme eteen uusia maisemia, se peittää osan näkyvistä. Taiteeni kysyy, oletko nähnyt saman kuin minä?" Taiteilija kertoo Lehtiniemen näyttelystään:

Teokseni perustuvat havaintoihin maailmasta, sen hetkittäisyydestä, yllättävyydestä ja sen aina vain jatkuvasta, tasaisesta rytmistä. Ne eivät kuitenkaan ole vakavia tutkielmia elämästä, vaan maalauksissani haluan tuoda esille elämän seikkailullisia piirteitä ja hetken kepeyttä. Haluan teoksillani tuoda katsojille hyvää mieltä.

Matkan määränpää ei ole yhtään niin mielenkiintoinen, kuin matka itsessään. Joskus määränpää ei ole niin selkeä kyytiläisellekään, eikä se nyt niin tarkkaa ole, vaikkei perille päästäisikään. Näyttelyssä esillä olevat kuvasarjani kertovat hetkistä koostuvia tarinoita, joiden matkustajaksi katsoja on tervetullut.

Taiteilijana en ole materiaalilähtöinen, vaikka pääosin työskentelen maalaamisen ja piirtämisen parissa. Näiden tekniikoiden yhdstiäminen sekä kuvien ja sanojen leikkimielinen yhdistely on työskentelylleni tyypillistä. Tähän näyttelyyn olen tuonut näytille teoksia, joissa yhdistelen akryylimaalausta sekä tussipiirrosta.



18.1.2012 - 4.4.2012

NALLEN SYNTYMÄ

Varpu Tuunanen (s. 1947) oppi arvostamaan käsityötä ja tekstiilitaidetta jo pikkutyttönä. Hänen isoäitinsä oli tunnettu tekstiilitaiteilija Hanna Loimaranta, jonka hoivissa Varpu lapsena asui puolitoista vuotta. Isoäidin perintönä Varpu sai 1930-luvulta olevat nallen kaavat, jotka isoäiti oli ehkä tuonut opintomatkoiltaan Keski-Euroopasta. Saksan ensimmäinen nalleja valmistava tehdas Steiff oli aloittanut toimintansa 1900-luvun alussa ja lastenkamareihin oli jo pysyvästi muuttanut uusi, hellä ja ymmärtävä ystävä - nalle.

Varsinainen sytyttäjä ja innoittaja Varpu Tuunaselle oli nukketaiteilija Piitu Nykoppin nukkenäyttely 2001, joka avasi Varpulle aivan uuden maailman. Pian Varpu Tuunanen hakeutui Piitu Nykoppin nukkekursseille ja näytti Piitulle myös isoäidiltä perityt nallen kaavat. Ensimmäinen nalle valmistui Piitu Nykoppin ohjauksessa. Se oli 80 cm pitkä ja sen syntyminen kesti kokonaisen talven.

Eläkkeelle jääminen antoi Varpu Tuunaselle tilaa ja aikaa iloiselle nukke- ja nalleharrastukselle. Persoonallisia nalleja on valmistunut ainakin sata. Ne ovat päätyneet lahjoiksi ja terveyhdyksiksi ystäville, mm. Hannele Huovi sai 60-vuotislahjaksi Sinisen Nallen sekä myöhemmin pienemmän, melankolisen nalleystävän.

Itse tehty nalle on aina yksilöllinen ja ommellessa siihen siirtyy tunteita ja sielun liikekkeitä, siksi nalle osaa lohduttaa ja ymmärtää aivan erityisellä tavalla. Nallella on sielu.



25.10.2011 - 28.2.2012

OLEMASSAOLON KUVA -MAALAUKSIA IHMISESTÄ

Jouko Alapartanen, Ninni Heldt, Teemu Korpela, Tuomo Laakso, Petri Niemelä, Johanna Ryönänkoski

Keuruun museon talvikauden näyttely Olemassaolon kuva - maalauksia ihmisestä, on kuuden taiteilijan yhteisnäyttely. Maalausten lisäksi mukana on yksi videotaideteos. Taiteilijaryhmää yhdistää realistisen ilmaisun perinteessä olevat juuret. Taiteilijoista suurin osa on tutustunut toisiinsa Kotkassa klassista maalaustaidetta opettavassa Repin-instituutissa. Taiteilijoita yhdistää myös ystävyys. He jakavat samoja ajatuksia elämästä ja tämä vuorovaikutus siivilöityy myös taiteeseen.

Taiteilijoiden realistinen ilmaisu on syntynyt halusta kuvata ihmisen suhdetta tuonpuoleiseen, suhdetta näkymättömään ja käsittämättömään. Valokuvauksen ja videotaiteen tehokkuus todellisuuden tallentajana tämän ajan maailmassa voi aika ajoin asettaa kyseenalaiseksi realistisen maalaustatieen olemassaolon ja lähtökohdat. Maalaustateessa taiteilijoille on tärkeää ilmaisun tekijälähtöinen luonne. Todellisuudesta lähtökohtansa saava taide ei ole taiteilijoille luonnon kopioimista, vaan oman mielen muodostama kuva olemassa olevasta ja näkyvästä.

Realistisessa ilmaisussa perinteet ovat innoituksen lähde, mutta samanaikaisesti maalaustaiteen tradition säilyttäminen on taiteilijalle taakka raskaan taidehistoriallisen painolastin takia. Koska vertailukohtia omalle osaamiselle on historiassa riittämiin, kohtalo ilkkuu aina taiteilijalle: "Koetapas tehdä paremmin"

Näyttely on tunnelmaltaan vahva kokonaisuus. Jouko Alapartasen kuva ajattelu ei ole koskaan ollut sidottu tekniikkaan, mutta henkilöhahmot ovat luonteva osa useimpia hänen teoksiaan. Ninni Heldtin "Kylpijät" ovat valossa kylpeviä figuureja, jotka puhdistuvat valon tuoman kauneuden kautta. Teemu Korpela kuvaa teoksissaan ihmisen haurautta. "Fyysinen rajallisuus yhdistää ihmisiä, ei kaikkivoipaisuus", toteaa taiteilija. Tuomo Laaksoa innoittavat arkisuuden salaperäiset ominaisuudet. Petri Niemelälle tärkeää on henkilön indentiteetin etsiminen ja löytyminen, parisuhteen tasapainon ylläpitäminen ja sen itsestään selvyyden välttäminen. Johanna Ryönänkoski maalaa kuvia tunteista. Hän näkee tunteet väreinä ja pysäytettyinä kuvina: "Yksinäisyyttä ja kuolemaa pakenemme kaikki."



5.10.2011-31.1.2012
KIRSI-KLAUDIA KANGAS
KAAPIN ANNIN KULTAPUSSI

Vapaa pääsy

Lehtiniemen aulagalleriassa on esillä Keuruulla asuvan Kirsi-Klaudia Kankaan (s. 1959) Lappi-aiheisia mustavalkoisia tussipiirroksia 1980-90-luvuilta. Ne syntyivät aikana, jolloin taiteilija toimi kuvittajana Inarissa ja teki tilauksesta kuvittajan töitä muun muassa Saamelaismuseolle, Metsähallitukselle, matkailuyrittäjille ja Inarin kunnalle.

Nimensä näyttely on saanut siinä esillä olevasta kuvasta "Kaapin Annin kultapussi". Siihen liittyy tarina Lemmenjoelta erään polun varteen piilotetusta suuresta kultakätköstä, jonka tiesi vain Anni-niminen pororikkaan miehen piika. Aarretta ei ole kukaan löytänyt lukuisista yrityksistä huolimatta vieläkään. Kirsi-Klaudia Kangas käytti kuvitustöihin pullomustetta ja vanhanaikaista metalliterää, jolloin jälki on elävä.

Kirsi-Klaudia Kangas kertoo taiteen tekemisestään:
Etsin vuosia täydellistä viivaa, jollaisen näin esikuvallani, edesmenneellä Urpo Huhtasella. Pikkutarkka piirtäminen ja varsinkin historiallisiin kuvitustöihin liittynyt laaja taustatyö oli kiehtovuudestaan huolimatta raskasta. Tein yhteistyötä mm. geologien, arkeologien ja biologien kanssa. Muutettuani pian viisi vuotta sitten Inarista Keuruulle, siirryin vapaaksi taiteilijaksi. Pikkutarkkuus on vaihtunut isokokoisiin, värikylläisiin kollaaseihin ja akryylimaalauksiin, joita saadaan kevätpuolella nähdä Kamanassa ravintola Myllytuulessa.

Kirsi-Klaudia Kangas on myös Keuruun museon Kauden taiteilija tammikuulle 2012 saakka. Teos on nähtävänä Keuruun museossa museokauppa Pikkupiiassa museon aukioloaikoina.



17.11.2011-13.1.2012
JOUDU JOULU JOKAISELLE
Vanhoja ja uusia joulutunnelmia
Kamanan vinttigalleriassa

Juhlista jaloin, joulu, joutuu joka vuosi, mutta mistä asioista joulutunnelma syntyy? Tuoko sen joulukalenteri, lasten joulunodotuksen seuraaminen, muistoja täynnä olevat joulukoristeet, Kauneimmat joululaulut kirkossa, haudoilla käyminen, ruoat, lahjojen hankkiminen, joulukorttien kirjoittaminen vai uusien joulukoristeiden itse tekeminen tai ostaminen?

Joulu on suomalaisista vuotuisjuhlista odotetuin. Siihen liittyy myös paljon perinteitä ja esineitä. Monet säilyttävätkin jouluun liittyviä tavaroitaan vuodesta toiseen aarteinaan. Keuruun museon joulunäyttelyssä on esillä joulutunnelmia sadan vuoden takaa tähän päivään. Esineet ovat yksityiskokoelmista. Näyttelyn vanhimpia esineitä ovat joululehdet ja lehtien joulunumerot, joilla oli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä merkittävä osa joulutunnelman tuojina.

Suuri osa näyttelyn esineistöstä on joulukortteja ja joulukoristeita. Ne ovat kuuluneet jokaisen kodin joulun viettoon 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä lähtien. Niitä valmistettiin ja valmistetaan yhä lahjoiksi ja itselle uusien ja perinteisten mallien mukaan. Usein joulutunnelmaa saa hakea, jollei vuosien takaa tuttu tonttu tai enkelikoriste ei ole sitä tuomassa.

Joulukortteja suomalaiset lähettävät yhä miljoonia, vaikka varsinaisen postin lähetys on muuten vähentynytkin. Kortteja ostetaan ja tehdään paljon itse. Joulussa tärkeää onkin aina ollut juhlaan valmistautuminen. Joulukortit ovat myös keräilijöiden suosiossa, kuten vuodesta 1912 julkaistut joulumerkit ja vuodesta 1973 julkaistut joulupostimerkit.

Joulukuusen koristeet olivat aluksi syötäviä, sitten ne tehtiin itse saatavilla olevista tarvikkeista, kuten oljesta. Hauraista lasipalloista siirryttiin muovisiin ja kynttilöistä sähkökynttilöihin. Kuusenkoristeita vaalitaan vuodesta toiseen, mutta nykyään voi myös olla tapana uudistaa kuusenkoristevalikoimaa joka vuosi teemaa ja väritystä vaihdellen.

Joulukalenteri on tärkeä osa joulua. Painettu nykymuotoinen joulukalenteri on alun perin saksalainen keksintö 1900-luvun alusta. Se saapui Suomeen Ruotsista 1940-luvun lopulla partiojärjestön tuomana. Vähitellen siitä tuli tärkeä apu monelle lapselle, miksei aikuisellekin, joulunodotukseen. Nykyään kaupasta saatavien ja itse tehtyjen kalentereiden valikoima on suuri, unohtamatta sähköisiä ja television joulukalentereita.

Joulunvietto on muuttanut muotoaan vuosisatojen saatossa. Joulu on Kristuksen synnyinjuhla, mutta Suomessa joulunviettoon liittyy paljon vanhan sadonkorjuujuhlan, kekrin piirteitä. Vaikka joulu on ilon ja kiitoksen juhla, siihen liittyy surumielinenkin kaipaus menneeseen, lapsuuden jouluun. Nykyään joulun kaupallisuus ja perimmäisen tarkoituksen katoaminen ovat joulunajan puheenaiheita. Joulu on silti aina viettäjänsä näköinen ja jokaisella on omat joulunviettoperinteensä. Toiselle tuo joulutunnelman jouluruuhka marketissa, toiselle lapsuuskodin muistoja joulusta jouluun välittävä joulukuusenkoriste.

Askartele oma joulukuusi näyttelyyn liittyvässä Keuruun museon työpajassa! Koristele kuusi kierrätysmateriaaleilla. Tee perinteinen joulukuusi tai luo kuuselle uusi tyyli!

Vapaa pääsy

Lue lisää jouluperinteistä Avoimen museon Joulu-sivustolta


2011



10.10.-11.11.2011

VEIKKO KOSKISEN JÄÄHYVÄISNÄYTTELY

Näyttelyssä on esillä taiteilija Veikko Koskisen (1930-2011) viimeisiksi jääneitä teoksia vuosilta 2010-2011. Lisäksi Veikko Koskisesta kertovaa taidekirjallisuutta ja otteita taiteilijan lehtileikekokoelmasta.

Lisää taiteilijan teoksia on esillä Kahvila-ravintola Myllytuulen tiloissa.

Vapaa pääsy



19.9. - 14.10.2011

KEURUUN TAITEILIJASEURAN 45-VUOTISJUHLANÄYTTELY

Keuruun Taiteilijaseura ry:n vuosinäyttelyssä on esillä 64 teosta yli neljältäkymmeneltä eri taiteilijalta. Näyttelyn jyrytti kuvataiteilija Jyrki Poussu.

Näyttely on avoinna ma-pe klo 11-17.

vapaa pääsy



7.6.–4.10.2011

FORSMANIN KEURUU
Aarne Forsmanin maisemavalokuvia 1900-luvun alusta

Valokuvaaja ja rautatietelegrafisti Aarne Forsman (1884 Oulu–1921 Keuruu) kuvasi 1900-luvun alussa keuruulaista luontoa, rakennuksia ja ihmisiä. Kuvista tehtiin valokuvapostikortteja ja ne levisivät ympäri Suomea esitellen Keuruun maisemia. Lisäksi Forsman kuvasi taloja ja niiden asukkaita kiertävänä kylävalokuvaajana.

Forsmanin kuviin tallentunut Keuruu oli idyllinen järviluonnon ympäröimä maalaiskirkonkylä. Vaikka Forsmanin ajan rakennuskanta on suurelta osin purettu, luonto vesistöineen ihastuttaa ihmisiä tänäkin päivänä.

vapaa pääsy



1.6.-3.10.2011
JA METSÄN SIELU VAITI KUUNTELEE
Maisemamaalauksia Lehtinimen Aulagalleriassa

Näyttely esittelee maisema-aiheisia maalauksia Keuruun kaupungin kokoelmista. Taiteilijoita ovat mm. keuruulaiset Paavo Airaksinen, Erkki Koskinen ja Raimo Paavola.



17.6. - 9.9.2011

TUNNE MAISEMA - VUORELTA SINEN SYVYYTEEN.
KESKISUOMALAISTA KUVATAIDETTA.
pääsymaksu 3€/2€, alle 18-v. ilmaiseksi

Keuruun museon kesän 2011 näyttely on omistettu taiteilijoiden näkemyksille hohtavien vesien ja varjoisien vuorien keuruulaisesta ja keskisuomalaisesta maisemasta. Näyttelyssä seurataan maisemakäsityksen muuttumista ja taiteilijoiden tapaa tulkita maisemaa. Keuruun museon näyttelyssä nostetaan mm. Jonas Heiskan, Vuokko Kimari-Ermalan, Onni Ojan, Anita Hannusen ja Timo Hannusen kuvataidemaisemien rinnalle keuruulaisen lyyrikon Einari Vuorelan runojen maisema.

Keuruulaisen ja sisäsuomalaisen maiseman merkitys suomalaisessa maisemamaalauksessa on ollut tärkeä, sillä maisemien koettiin edustavan 1800−1900 -lukujen vaihteessa koskemattomuutta ja aitoutta. Seutu ihmisineen houkutteli taiteilijoita maalausmatkoille etsimään alkuperäistä luontoa ja kansantyyppejä. Keuruulta innoituksensa sai erityisesti kansallistaiteilija Akseli Gallen-Kallela. Näihin maisemamaalauksen perinteisiin nojaa myös monien nykytaiteilijoiden käsitys maisemasta.
Lue lisää
Tunne maisema -teemasta on samanaikaisesti näyttelyt myös Jyväskylän taidemuseossa ja Saarijärven museossa.



27.4.–5.6.2011

AURINGON ALAISET
Lasse Vääriskosken valokuvia valosta ja vaihtolämpöisistä
Kamanan Vinttigalleriassa

Lasse Vääriskoski (s. 1978 Pudasjärvellä) on Oulussa asuva biokemisti, jonka juuret ovat isän puolelta Keuruulla. Hän kertoo näyttelynsä taustoista:

Kiinnostuin valokuvauksesta enemmän 2000-luvun alkuvuosina digikameroiden valloittaessa alaa, koska olen aina ollut tekemisissä tietotekniikan kanssa. Kuvauksessa minua kiinnostavat ihmiselämästä kaukaisemmat kohteet, kuten hyönteiset, hämähäkit, liskot ja sammakkoeläimet, mutta myös erikoiset luonnonmuodostelmat, kivenjärkäleet, purot tai tunteita herättävät luonnonmaisemat. Luontokuvani ovat lähes kokonaan Haapamäen Riihosta, kesämökkimme ympäristöstä.
Muutettuani kotikaupungissani Oulussa kerrostalon kahdeksanteen kerrokseen, länteen ja merelle antavaan asuntoon, minulle aukeni ainutlaatuinen näköala iltaruskoihin ja pilvimuodostelmiin, joista tuli äkkiä suosituimpia kuvauskohteitani. Auringon alaiset –näyttely on yhdistelmä Haapamäellä kuvattuja vaihtolämpöisiä ja Oulussa kuvattua auringon värittämää taivasta.



2.5. -31.5.2011

VIRPI LEHTO
Kevätkääröjä

Jyväskyläläisen kuvataiteilija Virpi Lehdon näyttelyn Kevätkääröjä teoksiin ovat vaikuttaneet tämän kevään tapahtumat. Japanin luonnonmullistukset, vaaliajan politiikka ja Pohjois-Afrikan kuohunta ovat osaltaan herättäneet kysymyksen: elämmekö unessa?

Näyttely koostuu kymmenestä vuosina 2010–11 valmistuneesta työstä. Kesän 2010 teokset ovat teemoiltaan myyttisiä. Ne ovat myös taiteilijan ensimmäisiä suurelle paperille työstettyjä kuvakääröjä.

Virpi Lehto on saanut taidekoulutuksensa Barcelonassa. Ensimmäinen yksityisnäyttely oli vuonna 1992. Tänä vuonna Virpi Lehdon taidetta on esillä Keuruun museon lisäksi Uuden Polven Museossa Säynätsalossa kesällä 2011, Joutsan Haihatuksessa kesällä 2011 ja syyskuussa 2011 Lahden Galleria Uusi Kipinässä.

Näyttelyn avajaiset perjantaina 29.4.2011 klo 18. Näyttelyyn on vapaa pääsy.



13.4.-27.5.2011
NEIDONKENKÄ
Pekka Kihon luontovalokuvanäyttely
Lehtinimen Aulagalleriassa

Lehtiniemen aulagallerian seuraava näytteilleasettaja on korpilahtelainen luontokuvaaja Pekka Kiho. Hän kertoo valokuvausharrastuksestaan seuraavaa:

Valokuvaus on kiinnostanut minua nuoruusvuosista alkaen. Ensimmäisen kamerani sain 12-vuotiaana. Valokuviin silloin tallentuivat esim. linnunpesät ja jänikset. Nyt olen kuvannut luontoa aktiivisesti 15 vuotta. Kamera on mukanani niin kalastus-, metsästys- kuin vaellusreissuillakin.

Kameraani tallentui erilaisia otoksia luonnosta. Neidonkenkä-näyttelyssä esillä olevat valokuvat ovat viimeisen 10 vuoden aikana otettuja. Jännittävin kuvaustilanne on ollut karhujen kuvaus. Kuvauskoju on kevytrakenteinen, jotta sitä on helppo liikutella. Kesän kuumuus ja haaskojen haju tuovat oman mielenkiintonsa kuvaukseen. Karhun pesässä käynti ja sieltä otettu kuva oli myös mieleenpainuva kokemus. Myös neidonkengän ja tikankontin löytäminen ja päästä kuvaamaan niitä ovat olleet ikimuistoisia tilanteita. Kukat olivat monien vuosien etsinnän tulos.

Toivon että nautitte valokuvistani ja löydätte niistä vaikkapa jonkin erityisesti silmää miellyttävän lempiotoksen. Valokuvat ovat aitoja eikä niitä ole käsitelty millään tavalla.

Näyttelyyn on vapaa pääsy.



6.4. - 21.4.2011

KEURUUN KANSALAISOPISTON KEVÄTNÄYTTELY
Keuruun museon näyttelysalissa ja Kamanan Vinttigalleriassa

Jokavuotinen kansalaisopiston taide- ja taitoryhmien näyttely, jonka teemana on tänä vuonna kestävä kehitys ja kierrätys. Esillä on mm. aikuisten ja lasten kuvataidetta, keramiikkaa ja posliinitöitä, neuleita, virkkaustöitä ja monenlaisia muita tekstiilitöitä. Myös keräilypiiri esittäytyy.
Avajaispäivänä keskiviikkona 6.4. klo 18-19 avajaiskonsertti, jossa opiston musiikkiryhmät esiintyvät.

Näyttely avoinna päivittäen 11-17 (lauantaisin suljettu). Kiirastorstaina, viimeisenä näyttelypäivänä, avoinna klo 16 asti. Vapaa pääsy.



4.1.-8.4.2011

ULLA TULOSEN AKVARELLEJA TOSCANASTA JA PIEMONTESTA
Lehtiniemen aulagalleriassa.
Vapaa pääsy.

Ulla Tulonen tunnetaan ennen kaikkea akvarellimaalauksistaan, joissa valoa ja väriä käytetään taitavasti ilmentämään maiseman ja luonnon olemusta ja niistä aukeavaa tunnelmaa.

Lehtiniemen näyttelyn akvarellit Italian Piemontesta ja Toscanasta kertovat tekijän viehtymyksestä avaraan maisemaan ja kukkuloihin, joilta näkyy kauas. Ulla Tulonen kertoo maalaavansa hitaasti, myös akvarelleja. Hän käyttää sekä märkää että kuivaa pohjaa ja tutkii mielellään pitkään, kuinka valo muuttaa maisemaa.

Ulla Tulonen on maalannut aktiivisesti kolmen vuosikymmenen ajan. Hän asuu Keuruulla, missä työskenteli englanninkielen lehtorina 38 vuotta. Keuruun kansalaisopistossa taideopettajina olivat Juhani Järvinen ja Tuomo Blomqvist ja kymmenillä kursseilla (Suomi, Englanti, Italia) mm. Erkki Hirvelä, Robin Holtom, Marjukka Paunila, Carl Wargh. Tulonen on Keuruun Taiteilijaseuran, Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen, Suomenselän Taiteilijaseuran ja Kolo-ryhmän jäsen. Yksityisnäyttelyitä on 11, ja hän on osallistunut kymmeniin yhteis- ja ryhmänäyttelyihin. Teoksia on Keuruun kaupungin, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja KeuLinkin kokoelmissa.



1.2. - 31.3.2011

KAMERANÄYTTELY OSSI NIEMISEN KOKOELMISTA
Kamanan vinttigalleriassa
vapaa pääsy

Keurusseudun Kameraseuran aiempi pitkäaikainen puheenjohtaja Ossi Nieminen on asettanut Keuruun museon Vinttigalleriaan esille kokoelmastaan yli 40 ikääntynyttä kuvauskojetta. Nieminen on keräillyt kameroita nuoresta saakka, aktiivisesti puolenkymmentä vuotta.

Näyttelyn vanhimpia kojeita ovat USA:ssa 1915 valmistettu Kodakin kahteen senttiin puristuva "liivintaskupokkari" eli West Pocket Kodak ja venäläinen 1920-luvun tyyppimalli Turist, jota ei tuotu Suomeen kaupallisia reittejä.

Näyttelystä löytyy muitakin harvinaisuuksia kuten saksalaisten aikoinaan kehuma yhden optiikan Start, jota tehtiin Neuvostoliitossa vain 76.000 kappaletta, samoin mielenkiintoinen sota-ajan politrukkien käyttämä Photokor ja lääketieteellisiin kuvauksiin käytetty puolikinokamera. Esillä on myös muuta rekvisiittaa, kuten seleenikennolla varustettu valotusmittari, etäisyysmittari ja aikansa hittituotteita eli salamakuutioita.



11.2. - 31.3.2011

LIVE HERRING '11 : EPÄTOSI MAAILMA
Epätosi maailma -näyttely aloittaa Live Herring '11 -tapahtumakokonaisuuden Keski-Suomessa. Näyttely painottuu digitaalisiin kuviin.

Epätosi maailma -teema toteutuu näyttelyyn valituissa teoksissa monin,
yllättävinkin keinoin. Uusi teknologia todentuu näyttelyn
teosten kautta välineeksi, jonka avulla kuvaa todellisuudesta voidaan muokata lisäämisen, yhteenliittämisen, poistamisen tai kokonaan uuden luomisen kautta. Silti näyttelykokonaisuuden teosten aihepiirit kiinnittyvät reaalimaailmaan ja ponnistavat useassa kohden arkitodellisuudestamme.

Näyttelyssä on teoksia seuraavilta tekijöiltä: Heini Aho, Panu Johansson, Henri Lindström & Pete Revonkorpi, Sirja Moberg ja Mirja Nuutinen. Lisäksi näyttelyssä nähdään kansainvälisen CologneOff 2011 -videofestivaalin näyttelyä varten kokoama videotaidekooste Imagining the Real.

Näyttelyyn liittyy myös mediataide-esitys: Henri Lindström & Pete Revonkorpi esittävät sunnuntaina 6.3.2011 klo 12 ja 14 Keuruun museossa teoksensa (elävä ja soiva maalaus) Maagi ja Kiintomielet.vapaa pääsy.



19.11.2010 - 28.1.2011

LIIKETTÄ LINNUNRADALLA - HANNU HAUTALAN LUONTOKUVIEN RETROSPEKTIIVINEN NÄYTTELY 1958-2011

Liikettä linnunradalla on luontokuvaaja, kunniatohtori Hannu Hautalan retrospektiivinen näyttely 1961-2010 avaa laajan perspektiivin tunnustetun, monipuolisen ja kansainvälisen valokuvaajan ja taiteilijan elämäntyöhön. Hautala tunnetaan etenkin suomalaismetsän erityislaatuisen valon ja lajiston kuvaajana.

Hautalalta on julkaistu yli 40 teosta ja niitä on myös käännetty useille kielille. Teos Kuukkelin maa teki 1984 kuvaajasta ja kuusamolaisluonnosta laajalti tunnettuja ja käänsi harrastajan elämänsuunnan ammattilaistaiteilijaksi.

Tunnustuksista viimeisin on marraskuun 2010 alussa Hautalalle Saksassa ojennettu kansainvälinen Fritz Steiniger -palkinto elämäntyöstä. Perusteluina ovat mm. suomalaismetsän mystisen valon sekä lajiston kuvaaminen ja mittava määrä julkaistuja kirjoja. Arvostetun ja vuodesta 1986 vain yhdeksän kertaa jaetun palkinnon myöntää Saksan luonnonkuvaajien yhdistys GDT. Saksassa kiertää 2009-2011 Hautalan retrospektiivinen näyttely, joka on ollut esillä jo mm. Berliinissä ja Stuttgartissa.

Keuruun näyttely on Hannu Hautala -säätiön ja Hannun jäljet -luontokuvakeskuksen tuote. Keuruulaisia ja keskisuomalaisia ilahduttanee, että mukana on useita keuruulaiskuvia Hautalan uran alusta, jolloin hän retkeili ja kuvasi Keuruulla hyvin tunnetun luonnonystävän Jouko Pihlaisen opastuksella. Retkillään hän lumoutui myös Raiskin vanhasta metsästä Pihlajavedellä. Keuruun toimijat olivat tukemassa nyt esillä olevaa näyttelyä, jossa on mukana myös keuruulaisystävän Erkki Ronkaisen intarsiatöitä.

TERVETULOA LUONTOKUVAN MAAILMAAN!


 

2010



1.12.2010 - 31.1.2011

JOULUMERKKIKOTI.
Raimo Varpulan kokoama näyttely
Kamanan vinttigalleriassa

Suomen joulumerkkikodit rakennettiin aikana, jolloin tuberkuloosi oli suuri uhka etenkin lapsille. Raimo Varpula on koonnut Kamanan Vinttigalleriaan näyttelyn Joulumerkkikoti, joka kertoo pienten hyväntekeväisyysmerkkien suuresta taistelusta terveyden puolesta. Joulumerkin idea lähti Tanskasta, ja ensimmäiset merkit ilmestyivät sekä siellä että Ruotsissa ja Norjassa 1904. Suomessa perustettiin 1907 Keräystoimikunta Vähävaraisten Keuhkotautisten Hyväksi. Ensimmäisen merkkituotteen suunnitteli 1908 taiteilija Akseli Gallen-Kallela, joka lahjoitti viiden pennin arvoisen punaisen merkin piirustukset keräystoimikunnalle. Omenapuuksi kutsuttua merkkiä myytiin läpi vuoden useita vuosia.

Seuraavaksi taiteilija Väinö Hämäläinen piirsi Soihdunkantaja-merkin 1910. Suomen ensimmäisen varsinaisen, orava- ja jänisaiheisen joulumerkin suunnitteli Väinö Blomstedt 1912. Joulumerkkituottoja käytettiin vuosikymmenien ajan auttamaan lapsia, ja 1936 avattiin Tampereella ensimmäinen hoitokoti tuberkuloosia sairastavien äitien vastasyntyneille lapsille. Lapset eristettiin 1-2 vuoden ajaksi sairauden torjumiseksi. Taustalla olivat lastentautien professori Arvo Ylppö ja synnytysten professori Laimi Leidenius, jonka isä oli Keuruun kirkkoherra Albert Leikola.

Tampereen joulumerkkikoti ja 1939 aloittanut Pälkäneen sivukoti toimivat vuoteen 1973 ja muut joulumerkkikodit Oulussa 1945-1969 ja Kuopiossa 1954-1964. Paikkoja oli pienempää Pälkäneen kotia lukuun ottamatta 50-55. Joulumerkkikotitoiminta jatkui aina vuoteen 1973, jolloin rokotuksin oli saatu tauti kukistettua. Joulumerkkikodeissa hoidettiin 1936-1973 tilastoidusti 5335 vastasyntynyttä, joista suuri osa olisi muutoin sairastunut hengenvaarallisesti.

Joulumerkkejä piirsi maan taiteilijoiden parhaimmisto. Rakastettu kuvittaja Martta Wendelin toi merkkeihin kotoisen lämmön ja arkipuuhat lumilyhtyineen ja piparinleivontoineen. Myöhempiä tuttuja merkkejä on mm. Eeva Oivon Poro ja tonttu vuodelta 1986. Joulumerkkiä julkaistiin säännöllisesti vuoteen 2002. Lisäksi Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys hankki varoja myymällä posti- ja pakettikortteja, kirjekuoria ja kirjeensulkijamerkkejä myös aikansa erikoiskohteiden hyväksi, kuten keuhkotautisten liikeapulaisten avustamiseen. Lisämaksullisia postimerkkejä julkaistiin 1946-1983.

Tuberkuloosikuolleisuus oli suurinta 1900- ja 1800 -lukujen vaihteessa sekä viime sotien aikana, lähes 300 sadastatuhannesta menehtyi. Tauti katsottiin voitetuksi 1980-luvulla, vaikka lievää nousua onkin nähty. Nykyisin hyväntekeväisyysmerkkejä julkaisee tarpeen mukaan Filha ry (Finnish Lung Health Association), joka toimii keuhkosairaiden hyväksi muun muassa tiedotuksen, koulutuksen ja tutkimuksen parissa.



18.6.2010 - 19.9.2010
VEDEN VÄKI - VESIKULTTUURIA KEURUUN SEUDULTA

Keuruun museon kulttuurihistoriallinen näyttely kertoo vesistöjen ja veden kulttuuriperinnöstä ja nykyisyydestä, vedestä elämän, uhkan ja voiman lähteenä. Esillä ihmisen monimuotoinen suhde vesiluontoon: elinkeinot, kulkureitit, huvitukset, tarinat sekä arjen työt ja pyhän kokeminen.

Väki-sana viittaa sekä asukkaisiin että veden voimaan, vanhan kielen väkeen. Näyttely, työpajat ja näyttelyyn liittyvä Veden väki -kirja esittelevät pääkohdittain Keuruun seudun vesiä, muinaisia rantoja, veneen käyttöä, laivaliikennettä, uittoa, kalastusta ja vesivoimaa sekä puhdistavaa vettä, veden pyhyyttä ja siihen liittyviä taruja. Kirja mahdollistaa näyttelyn teemoihin palaamisen yhä uudelleen. Kulttuurihistorialliset näyttelyteemarunot ja museokasvatukselliset lastenrunot kirjoitti kirjallisuudentutkija Orvokki Vääriskoski ja runot kuvitti keuruulainen kuvataiteilija Anita Hannunen. Veden väki -näyttelyjulkaisua myydään museokauppa Pikkupiiassa.

Näyttelyyn liittyvät museoviraston tukemat Veden houkutus -työpajat, joissa vesikulttuurin tavat ja tarinat nostetaan osaksi eri sukupolvien nykypäivää. Keurusselän oma haltia Pärske johdattaa lapsia ja nuoria näyttelyyn sekä kirjoittamaan veden tarinoita, maalaamaan veden tapahtumia, onkimaan tai pyykkäämään vanhaan tapaan. Useat työpajoista sopivat hyvin myös aikuisille sekä lasten ja isovanhempien tarinatapaamisiin.



3.4.-30.5.2010

TIINA OSARA HÄMÄRÄN ÄÄNI
maalauksia Kai Niemisen musiikista

" Miten ulkoiset muutokset vaikuttavat sisäisesti ja sisäiset muutokset ulkoisesti? Kun sisäinen ja ulkoinen todellisuus muuttuu, muuttuu suhteemme myös maailman todellisuuteen. Työskentelyssäni rationaalinen tieto väistyy ruumiillisen kokemuksen ja aistimellisuuden edessä.Työ saa alkunsa nopeasta intuitiivisesta tekemisestä kehittyen työskentelyn tuoman fyysisen rytmin myötä. Näin työskentelyprosessi on jatkuvaa avointa muutostilaa, jossa yllätykset ovat sekä toivottavia että sallittuja.

Tapasin säveltäjä - muusikko Kai Niemisen Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahaston apurahajako tilaisuudessa syksyllä 2008. Keskustelun kuluessa totesimme, että työskentelymme oli samankaltaista poikkeuksena käyttämämme välineet. Yhteistyömme alkoi tästä ja vuoden 2009 alusta Kai Nieminen lähetti minulle musiikkia ja minä vastavuoroisesti lähetin kuvia.

Hämärän ääni näyttely on yhden CD:n musiikista ja maalauksista koostuva tilateos. Olen maalannut kuviksi Kai Niemisen säveltämän Jyväskylän sinfonian esittämän musiikin. Sinfoniaorkesterin kokoinen ääni tarvitsi kokoisensa maalauksen,suurin teos on kooltaan 2,3 m x 8,5 m. Olen maalannut, intuitiivisesti keskittyen, korvakuulokkeet korvilla musiikin kokemuksen suoraan kankaalle. Näyttelytilassa soi maalausten musiikki.

Näen rikkautena eri kulttuurisektorien välisen yhteistyön. Helsinki lähtöisenä toivon, että Jyväskylään saataisiin Kaapelitehtaan kaltainen kulttuurin kohtaus/risteys paikka, jossa tarjonta ei rajoittuisi aina vain yhteen taiteenalaan."



12.2.2010 - 21.3.2010

VITA - elämä
Sisko Mikkilä
Teoksia vuosilta 1982-2010
Keuruun museossa avautuu 12.2.2010 Sisko Mikkilän retrospektiivinen näyttely VITA - elämä. Näyttelyllään Sisko Mikkilä haluaa juhlistaa lähes 30-vuotista taivaltaan kuvataiteen parissa. Näyttely on esillä 21.3.2010 saakka. Mikkilä on monipuolinen taiteilija; tuotantoon kuuluu öljy- ja akvarellimaalauksia, carborundum-grafiikkaa, esinekollaaseja ja tilateoksia. Mikkilän näyttelyn aiheeksi valikoitui VITA - elämä, jota hän tarkastelee myös biologin silmin. Hän käsittelee töissään valoa ja vettä elämän perustajana, kuten myös elämän kehitystä ja runsautta sekä toisaalta elämän haurautta ja kiertokulun loppua: kuolemaa. Jännitteitä syntyy myös vuodenaikoja kuvaavissa teoksissa. Mikkilän taiteessa monet asiat saavat uusia ulottuvuuksia.
Näyttelyssä on esillä myös Teuvo Mujon kuvaama videokooste Sisko Mikkilän näyttelystä "Aikamatka menneestä tulevaan, 1907-08." Talonpoikaiskulttuuria ja myös taidekäsityksen murrosta kuvaava näyttely oli rakennettu Nikolaintalo Liukon museoaittoihin ja Taidegalleriaan Suomen itsenäisuuden 90 juhlavuoden merkeissä.



21.11.2009 - 31.1.2010

RAIMO PAAVOLA (1933-2006)
Muistonäyttely

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta keuruulaisen kuvataiteilijan Raimo Paavolan (1933-2006) ensi esiintymisestä taiteilijana. Juhlavuoden kunniaksi Keuruun museossa avautuu 21.11. taiteilijan muistonäyttely, joka luo läpileikkauksen Paavolan monipuoliseen tuotantoon. Näyttely esittelee hänen tuotantoaan 1960-luvun opiskeluvuosilta aina taiteilijan viimeiseen tuotannolliseen vuoteen, 2005, saakka.
Taidemaalari ja -graafikko Raimo Paavola opiskeli Suomen Taideakatemiassa 1957-1962. Samaa vuosikurssia kävivät mm. Juhana Blomstedt, Reino Hietanen, Urpu Ilasmaa, Paavo Tolonen, Guy Frisk ja Carl Wargh. Paavola opiskeli taidetta aikakautena, jolloin ei-esittävä taide oli jo tehnyt läpimurron Suomessa. Taideakatemiassa hänen opettajinaan olivat Erkki Koponen, Tapani Raittila, Tuulikki Pietilä, Kauko Rantala ja Sam Vanni, joka oli merkittävimpiä konkretismin varhaisia edustajia Suomessa. Paavola lähti omalla taiteilijan urallaan seuraamaan Vannin viitoittamaa vapaamman, lyyrisen konkretismin linjaa. Toinen Raimo Paavolan tuotantoon näkyvimmin vaikuttaneista tyylisuunnista oli informalismi. Opiskeluaikojen esikuvakseen hän nimesi Serge Poliakoffin. Paavola löysi molemmista tyylisuunnista kiinnostavia elementtejä ja loi näiden kautta omaa persoonallista ilmaisuaan, joka muotoutui sekä vapaamuotoisen että geometrisen abstraktion kautta.
Paavola oli luomisvoimainen taiteilija, jolla lukuisat ideat risteilivät alinomaa mielessä. Taiteilija kuvasi tuntemuksiaan 1980-luvulla seuraavasti: "Minulla on jatkuva inspiraatio. Silloinkin kun en työskentele ajattelen työtäni." Erityisesti luonto ja musiikki toimivat Paavolalle ehtymättömänä inspiraation lähteenä.
Taideteosta luodessaan kauneuden tavoittelu ei ollut Paavolalle itsetarkoitus. Hän totesi hakevansa mieluummin riitasointuja. Paavolan maalaukset perustuvatkin vastakkain asettelulle, kontrastien etsimiselle. Taiteilijaa kiinnosti muotojen keskinäinen kommunikointi, liikevaikutelma, rytmi ja jännite.
Paavola oli monipuolinen taiteilija. Hän hallitsi öljyvärimaalauksen, grafiikan tekemisen, piirtämisen ja akvarellimaalauksen. Taiteilija on todennut: "Tärkeää on se, että on jotain sanottavaa. Sivuasia on se, miten sen toteuttaa."
Raimo Paavola oli yksi viidestä paikkakuntalaisesta kuvataiteilijasta, jotka olivat mukana perustamassa Keuruun Taiteilijaseuraa 1966. Taiteilijan viimeiseksi esiintymiseksi jäi Keuruun Taiteilijaseuran 40-vuotisjuhlanäyttely vuonna 2006.



1.9.-26.11.2010

HANNELE MÄCKLIN
KETTUPERHE JA MUUTA MUKAVAA
Maalauksia ja grafiikkaa Kamanan vinttigalleriassa

Keuruun museon Vinttigalleriassa on syys- ja lokakuussa esillä Hannele Mäcklinin näyttely Kettuperhe ja muuta mukavaa. Mäcklinin öljyvärimaalausten rinnalla on nyt ensimmäistä kertaa esillä myös grafiikkaa ja muun muassa mummin kaapin aarteista koottu installaatio.

Mäcklin palasi taideharrastuksen pariin kolme vuotta sitten, kun lapset olivat muuttaneet pois kotoa ja aikaa jäi itselle. Silloin luovuus otti vallan ja hän palasi intohimoisesti maalaamisen pariin. Ensimmäisen kesän aikana hän maalasikin yötä myöten naishahmoja, kukkia, sitten hevosia, kettuja ja muita eläimiä. Luonto, ketut ja hevoset ovat tärkeässä roolissa myös Vinttigallerian näyttelyssä. Mäcklin oli kokeillut öljyväreillä maalaamista ja hiilipiirustusta jo lukioikäisenä ja kipinä maalaukseen oli jäänyt. Erityisesti kuvaamataidon opettaja Raimo Paavolan kannustus on jäänyt Mäcklinille mieleen – se loi uskoa omasta osaamisesta.

Mäcklin kutsuu itseään entiseksi ja myös nykyiseksi keuruulaiseksi, sillä Ylöjärvellä talvisin asuva ja opettajana työskentelevä Mäcklin viettää paljon aikaa Keuruulla perheen mökillä ja äidin luona Kivelän mäellä. Suurin osa tauluistakin syntyy kesällä, veden ja koivujen äärellä.

– Ammennan energiani valosta ja luonnosta.

Taiteentekeminen jatkuu kuitenkin myös pimeinä talvikuukausina, jolloin Mäcklin syventyy grafiikkaan, josta innostui ollessaan toissa talvena taiteilija Katri Monosen opissa.

Aikaisemmin Mäcklinin teoksia on ollut esillä Keuruun kirjastossa, Vuorentaustan koululla, Tampereen Arteljeessa ja Pihlajaveden Valopilkussa.



28.5.-31.8.2010

KAMANA 10 vuotta

Kamanan Vinttigallerian kesänäyttely on osa Kamanan 10-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Näyttely kertoo Kangasmannilan pappilan navetan vaiheista Matkailukeskus Kamanaksi.

Keuruun Kangasmannilan pappilan kivinavetta valmistui talvella 1903 petäjäveteläisen torppari Otto Heinäsen johdolla ja navetta palveli karjasuojana 1940-luvulle. Navetan jäätyä pois alkuperäisestä käytöstään vuonna 1946 sen suojissa toimi ensin puusepänverstas Pakali. 1950-luvun alussa tiloihin tuli Keuruun Autokoulu, sen jälkeen korjaamo ja konepaja vuoteen 1961 saakka. 1968 navetta siirtyi Liikenne Mäkelän talliksi ja korjaustiloiksi aina vuoteen 1985 saakka. 1980- ja 90-luvuilla navetassa toimivat Keuruun Kolarikorjaamo, Seppä Jussin paja ja Väinö Koivusen hitsauspaja, Keuruun Työkäsine, Keuruun Sähkö ja Keski-Suomen Puu ja Tarvike.

Jo vuonna 1983 tehtiin kirkkovaltuustolle ehdotus Keuruun seurakunnan omistaman Kangasmannilan pappilan navetan käyttämisestä esimerkiksi näyttelytilana. Hankkeen virallinen toteuttamispäätös tehtiin kirkkovaltuustossa huhtikuussa 1999 ja lopullinen rakentamispäätös saman vuoden kesäkuussa. Työt aloitettiin kesäkuun lopulla 1999. Rakennuksen nimikilpailun voitti keuruulaisen papin Ossi Poikosen ehdotus KAMANA(KAngasMAnnilan pappilan NAvetta). Urakka valmistui maaliskuussa 2000 ja Matkailukeskus Kamanan avajaisia vietettiin jo aprillipäivänä.

Tänä vuonna juhlitaan Matkailukeskus Kamanan 10-vuotista taivalta. Kamanasta on tullut kymmenessä vuodessa paikkakunnan sydän; olohuonen, jonne kaikki ovat tervetulleita.



20.4. - 24.5.2010

ANNA ALM
Akvarellimaalauksia
Kamanan vinttigalleriassa

"Olen 35-vuotias lappilainen kuvataiteilija. Kemin Taidekoulusta valmistumisen jälkeen olen opiskellut omatoimisesti, kehittänyt ja harjoittanut omaa työskentelytapaani ja tyyliä. Olen kotiutunut pohjoiseen juurilleni ja minulla on mahdollisuus elää hirsirunkoisessa ateljeekodissani perheeni kanssa keskellä Kemiä. Ensimmäisen oman näyttelyni järjestin vuonna 1996 ja siitä lähtien minulla on ollut 12 yksityisnäyttelyä ja olen osallistunut vuosittain erilaisiin yhteisnäyttelyihin.

Maalaukseni syntyvät tunteista. Työskentelen vaistonvaraisesti, vaikka muuten olenkin varsin käytännöllinen ihminen. Tahdon, että maalaukseni määritellään tunteilla ja toivoisin, etteivät ne jättäisi ketään kylmäksi. Tarkoituksellisesti rakenteen päällä on runsas pensselivetojen meri. Tauluissani on elementtejä, jotka puhuttelevat työntekoa, vaivannäköä, yrittämistä, kauneutta ja tunnistettavuutta arvostavia ihmisiä. Ne ovat kaikki arvoja, jotka tehdaskaupungissa kasvaneelle tytölle ovat tulleet jo äidinmaidossa.

Tähän Keuruun näyttelyyn olen tuonut pienen osan eli kuusi maalausta 20 taulun näyttelykokonaisuudesta. Keuruun näyttely on kuudes gallerianäyttelyni. Pienet, vitriinissä olevat maalaukset ovat leipäpuuni. Ne ovat maalauksia, joita ihmiset tilaavat syntymäpäivälahjaksi itselle tai ystävilleen."



26.2. - 31.3.2010

ROMANOVIN RYHMÄ
Mielikuvia -mielenkuvia
Keuruun museon Vinttigalleriassa on maaliskuun ajan esillä Romanovin ryhmän kuvataidetta. Ryhmä on perustettu keväällä 2008 Juurikkaniemen sairaalassa. Nimensä ryhmä sai sairaalan ylilääkärin Matti Romanovin mukaan. Ryhmässä on ohjaajina mukana myös Aatu Suominen ja Merja Pihlajamaa Kuntoutus toiminnasta sekä sairaanhoitaja Minna Nivala. Ryhmä on kokoontunut kerran viikossa, jolloin toimintaan on osallistunut 8-12 maalauksesta kiinnostunutta henkilöä. Osalle ryhmäläisistä öljyvärimaalaus on ollut ennestään tuttua, mutta myös ensikertalaisia on mukana. Vinttigalleriaa aiemmin Romanovin ryhmäläiset ovat pitäneet näyttelyitä kahtena keväänä sairaalassa. Näyttelyt kannustavat osallistujia sekä ohjaajia jatkamaan taiteentekoa Romanovin ryhmässä.



3.11.2009 - 31.1.2010

LOTTA SVÄRD
Keräilymateriaalia Lotta Svärd -aiheesta Raimo Varpulan kokoelmasta
Kamanan vinttigalleriassa

Lotta Svärd oli naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö, joka perustettiin 1921. Raimo Varpula on koonnut Kamanan Vinttigalleriaan omasta, noin 10 vuoden keräilyn tuloksena syntyneestä Lotta Svärd –kokoelmastaan mielenkiintoisen ja monipuolisen näyttelyn. Sen avulla voi tutustua järjestöön ja sen toimintaan valokuvien, postikorttien, kirjeiden ja lotta-esineistön avulla, johon kuuluu mm. lotta-lakki, käsivarsi-nauha, tuntolevy, koulutus- ja toimialamerkkejä, pöytälippu, ompelupussi ja pikkulotta -nukke. Näyttelyn aihepiiri on ajankohtainen; lotat osallistuivat aseettomina toimijoina talvisotaan, jonka syttymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 70 vuotta. Ennen sotia lotat olivat hoitaneet muun muassa ruokailut suojeluskunnan tapahtumissa. Talvi- ja jatkosodan aikana lottien tehtävänä oli avustaa sotilaita ja vapauttaa miehiä maanpuolustustehtäviin. Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin välirauhasopimuksen perusteella 1944.



5.3.-16.5.2010

SANTUN TALON KESÄN 2009 TAITEILIJOITA
Lehtiniemen aulagalleriassa

Hanna Seppänen, Jyrki Markkanen, Emma Lappalainen, Anna Mari Räsänen-Rogers, Eija Keskinen
Lehtiniemen aulagalleriassa avautuu pe 5.3.2010 taidenäyttely, jossa esittäytyy kesän 2009 Santun talon taiteilijoita: turkulainen Hanna Seppänen, jyväskyläläiset Jyrki Markkanen ja Emma Lappalainen sekä helsinkiläiset Anna Mari Räsänen-Rogers ja Eija Keskinen. Näyttely päättyy 16.5.2010.
Nuori turkulainen taiteilija Hanna Seppänen on erikoistunut suurikokoisiin hiilipiirustuksiin. Teoksissaan hän palaa kokemiinsa tapahtumiin; muistoihin. Seppänen tavoittelee teoksillaan läsnäolon kauneutta ja pureutuu maalauksellisissa hiilipiirustuksissa valoon ja varjoon. Tällä hetkellä Seppänen työskentelee Henry Lönnforsin ateljeestipendiaattina Turussa.
Jyväskyläläiset taidegraafikot Jyrki Markkanen ja Emma Lappalainen tallensivat residenssiaikanaan Keuruun maisemia muun muassa neulanreikäkameran avulla. Näyttelyssä on esillä Lappalaisen neulanreikävalokuva sarjasta Passages ja Markkasen kuivaneulatekniikalla tehty Mr. Dot goes global.
Anna Mari Räsänen-Rogersille residenssikausi Santun talolla oli toinen. Edellisen kerran hän vieraili Keuruulla 1991. Vuoden 2009 residenssikauden teoksiinsa Räsänen-Rogers sai innoituksensa Keuruun vanhan kirkon maalauksista.
Eija Keskisen Each night when the day is through -valokuvateossarjassa on pääosassa Jöpö-nalle. Taiteilija Keskinen löysi Jöpö-jääkarhun roskapöntöstä ja siitä lähtien pehmoeläin on kulkenut hänen mukanaan. Kuvasarja syntyi Ranskassa, Chalon-sur-Saone kaupungissa Musée Nicéphore Niépce:ssä, jossa Keskinen työskenteli Pepinieres Europèennes pour Jeunes Artistes-säätiön stipendiaattina. Each night when the day is through on muotokuvatutkielma, johon taiteilija on ikuistanut Jöpö-nallen lisäksi ranskalaisen museon henkilökuntaa sekä itsensä.



9.10.2009-14.2.2010

ONNI OJA (1909-2004)
Onni Ojan grafiikkaa Jouni Hirvosen taidekokoelmasta

Kuvataiteilija, professori Onni Ojan (1909-2004) syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Keuruulla syntyneen taiteilijan merkkivuotta kunnioitetaan Lehtiniemen aulagalleriassa 9.10. avautuvalla näyttelyllä Onni Oja (1909-2004). Edesmenneen taiteilijan ystävä ja mesenaatti, Jouni Hirvonen, on valinnut näyttelyyn Ojan grafiikan teoksia omasta taidekokoelmastaan.
Onni Ojan tuotanto on laaja ja monipuolinen. Hän oli arvostettu muotokuvamaalari, mutta parhaiten Oja tunnetaan suomalaisten kylämaisemien kuvaajana. Ojalle taiteellisen luomistyön lähtökohta oli eläytyminen. Tätä hän korosti myös maisemien yhteydessä: "Eläydy maisemaan koko olemuksellasi. Kuvittele itse olevasi maaäiti. Elä itsessäsi sen lepo ja jännitys, kallion raskaus, veden viileys, ruohikon pehmeys."
Onni Oja debytoi vuonna 1930. Hänen tuotteliain kautensa ajoittuu 1970 ja 1980 -luvuille. Opetustyöstä vapauduttuaan vuonna 1972 hänellä oli vihdoin mahdollisuus omistautua taiteen tekemiselle. Noina vuosikymmeninä syntyivät myös suuren yleisön parhaiten tuntemat Onni Ojan kylämaisemat teineen, peltoineen ja taloryhmineen. 1990-luvulla Onni Oja löysi itselleen uuden tekniikan, serigrafian, joka innoitti hänet uuteen luovuuteen. Tekniikka sopi siihen, mitä hän taiteessaan tavoitteli.
Onni Oja oli kuollessaan 95-vuotias. Hän oli arvostettu taiteilija, jonka taide kosketti monia. Oja on sanonut: "Kaikessa taiteessa vaistoaa ja näkee heti aitouden. Juuri aitous koskettaa katsojaa, kuulijaa."



7.4.-18.4.2010

KEURUUN KANSALAISOPISTON TAITO- JA TAIDEAINEIDEN NÄYTTELY

Aukioloajat

Keuruun museo on avoinna
ma-pe klo 11–17, la klo 11–16.
Kesällä 28.6.-7.8.2021 ma-la klo 11-18.

Talvinäyttelyihin vapaa pääsy.
Kesänäyttelyyn pääsymaksu 3 € /2 €. Alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.

Museon toimisto
museo@keuruu.fi

Museonjohtaja

Teppo Ylitalo

040 965 5567
teppo.ylitalo@keuruu.fi

 

Amanuenssi

Helena Kukkamo

040 965 5538
helena.kukkamo@keuruu.fi

 

©2022 Keuruun Museosäätiö

Search