Keuruun ryijy

Keuruun museon ja Keuruun kansalaisopiston yhteisprojektissa kudottiin Keuruun ryijy. Ahkerat vapaaehtoiset saivat ryijyn valmiiksi maaliskuun alussa 2017.
Ryijyn puistaottoa voi katsoa täältä:
http://www.suurkeuruu.fi/v…/keuruun-ryijy-on-valmis/A8B2B02D

Valmis ryijy lahjoitettiin Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Keuruun kaupungille 24.11.2017. Ryijyn vastaanotti kaupunginjohtaja Hannu Mars.
Ryijy oli esillä Palvelukeskus Lehtiniemen juhlasalissa Loppiaiseen 2018 saakka. Se on esillä Pihlajaveden seurakuntasalissa 22.3. saakka, jonka jälkeen se on esillä Haapamäen höyryveturipuistossa.

Keuruun ryijystä on ilmestynyt julkaisu, jota on saatavilla Keuruun museossa, Kamanassa.
http://www.keuruunmuseo.fi/index.php/113-ajankohtaista/351-keuruun-ryijy-kirja-ilmestynyt


Mikä Keuruun ryijy?

Akseli Gallen-Kallelan mukana vuonna 1887 Pariisiin matkustanut Keuruun ryijy on osa suomalaista kulttuuriperintöä ja taidehistoriaa. Nuori taiteilija otti mukaansa esineitä kotimaastaan helpottaakseen koti-ikäväänsä. Erityisen tärkeä hänelle oli morsiusryijyksi kudottu, myös Kukkoryijynä tunnettu Keuruun ryijy. Gallen-Kallela käytti ryijyä Pariisissa vuosina 1887–1888 maalaamiensa muotokuvien taustalla.

Morsiusryijyn mallinsi Keuruun kansalaisopiston kudonnanopettaja Johanna Muhonen. Innokkaat vapaaehtoiset kutoivat pareittain ja ryhminä morsiusryijyä marraskuusta 2016 maaliskuun alkuun 2017. Työ oli mittava, ryijyssä on kokonaisuudessaan reilu 32 000 nukkasolmua ja kutojia oli noin 20.

Ryijyn salaisuuden ratkaisun jäljille päästiin pohtimalla saarijärveläisryijyille ominaisia värejä, kallista sinistä ja punaista väriä, villalangan hohtoa, ryijyssä esiintyvää luonnollisessa sotilasasussa esiintyvää sulhasta ja metsästyshaukkaa sekä ammuttua ja ampumatonta jousta. Saarijärvi oli tuohon aikaan merkittävä ryijyjen kudontakeskus. Onko taiteellisesti sommiteltu morsiusryijy niin harvinainen, että sen on kutonut sulhasen suku? Morsiusryijyssä esiintyy mieshahmo ja miehen elinpiiriin, kuten haukkametsästykseen liittyviä symboleja.

Keuruun kirkonkirjoista löytynyt ruotsinkielinen merkintä vihityistä vuonna 1782 täsmää morsiusryijyn vuosilukuun. Keuruulainen Anna Taavetintytär Ampialasta vihittiin avioliittoon 24.06.1782 Martti Martinpojan kanssa Saarijärven Koskelasta. Morsiusryijyn omistusmerkintä MMSA vastaa vihittyjen kirjaimia seuraavasti: MM Martti Martinpoika, S tarkoitta ruotsinkielellä son, pojalle kudottu ja A Ampialan tilaa. Sotilaspukuinen sulhanen Martti Martinpoika on sotilastaustaisesta Vahangan Koskelan talosta, joka oli Rautalammin komppanian I korpraalikunnan yhden ruodun talo kahden muun kylän talon kanssa jo 1680-luvulla.

Kansanomainen ryijy edustaa läntistä kulttuuriperintöä. Suomeen ryijy rantautui 1400-luvulla. Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan 1500-luvun alkupuoliskolla perustamissa kuninkaankartanoissa kudottiin ammattimaisesti ryijyjä linnojen ja kartanoiden tarpeisiin. Suomalainen ryijynkudonta välittyi kuninkaankartanoissa säätyläis- ja talonpoikaisnaisille, jotka olivat mukana ryijyjen ja pitotekstiilien valmistuksessa. Kansanomainen Keuruun ryijy, on tyyppiesimerkki kauniisti sommitellusta, rikkaasti hajakuvioin koristellusta värikkäästä 1700-luvun lopun morsiusryijystä.

Keuruun ryijyn kulttuurihistoria sitoo uuden ryijyn kutojat 1700-luvun paikallisten naisten kulttuuriperintöön. Naisten huolenpitoon läheisistään, arvoihin ja tunteisiin. Rakkaus, onni, unelmat ja tulevaisuus sekä naisten luova ajattelu nousevat esiin morsiusryijyn piirteistä. Keuruun ryijyn kudonta on kunnianosoitus menneille naissukupolville ja heidän työlleen, joka on meidän nykykulttuuriamme. 

Keuruun ryijyn tutkimus- ja kudontaprojekti on osa Keuruun museon Suomen 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

 

Keuruun ryijyn lahjoitus kaupungille 24.11.2017. Kuva Keuruun museo.

 

Aukioloajat

Keuruun museo avoinna 13.8.-31.12.2018 
ma - to 11-17, pe 11-18, la 11-15.

Museon toimisto avoinna ke-to 10-12.
Palvelemme sinua parhaiten, kun sovit tapaamisesta ennakkoon.

Museon toimisto
museo@keuruu.fi

Info

museokortti logo sloganilla
Meille käy museokortti!

Löydät meidät myös Facebookista

Museonjohtaja

Ritva Pulkkinen

040 965 5567
ritva.pulkkinen@keuruu.fi

 

Amanuenssi

Teija Lammi

040 965 5538
teija.lammi@keuruu.fi

 

©2018 Keuruun Museosäätiö

Search