Riitalahden kahakka

SUOMEN SODAN TAPAHTUMAT KEURUULLA
Suomen sota käytiin vuosina 1808 – 1809. Venäläisiä joukko- ja kuormaosastoja kulki Keuruun pitäjän läpi usein sodan aikana. Keuruulla ei käyty varsinaisia sodan taisteluita, mutta kesällä 1808 Keuruun Riitalahdella erään kuormaston ryöstö nosti venäläiset keuruulaisia vastaan.
 
Riitalahden kahakan tapahtumat alkoivat, kun Pohjaslahden kylällä, Koskipään talossa asuva entinen kapteeni Colliander päätti ryöstää kuormaston, ehkäpä sotamainettaan korottaakseen tai päällystön määräyksestä. Hänellä oli kertomuksen mukaan apunaan Savon jääkäreitä, mutta tarkemmin apulaisista tai heidän lukumäärästään ei tiedetä. Mahdollisesti mukana oli myös keuruulaisia talonpoikia. Jääkärit Collianderin johdolla asettuivat väijyksiin metsän maantien varrelle, noin kilometrin päähän Riitalahden rantaan. Ensin ohi ajoi upseereja kohti Keuruun pappilaa, mutta väijyjät hyökkäsivät vasta varsinaisen muonakuormaston kimppuun, sillä sen suojana oli vain vähän väkeä. Kuormana oli tynnyreittäin kuivia korppuja, joita keuruulaiset kutsuivat nalleiksi.
 
Melkein kaikki venäläiset saivat surmansa. Yksi sotamiehistä kuitenkin oli tuupertunut järveen. Tultuaan tajuihinsa hän meni Keuruun pappilaan kertomaan upseereille kahakasta. Venäläiset epäilivät, että kirkkoherra Erland Rosenbackilla oli jotain tekemistä asian kanssa ja hänet sekä seurakunnan lukkari vangittiin. Kirkkoherraa kehotettiin pakenemaan muun perheensä kanssa, mutta hän totesi vain: ”Kun en voi Jumalaa paeta, niin en tahdo ihmisiäkään paeta” ja hän jäi vankeuteen.
 
Venäläiset uskoivat, että keuruulaiset talonpojat olivat hyökkäyksen takana. Heidän kerrotaan sanoneen ”Keuruun mies, mekko päällä”, jolla he viittasivat keuruulaiseen kansanomaiseen miehen pitkään paitaan ja siihen, että oli kyse siviilien tekemästä hyökkäyksestä. He alkoivat ankarasti rangaista keuruulaisia ja hävittivät erityisesti Pohjoislahden kylää ja ottivat kylän isäntiä vankeuteen. Venäläiset myös hävittivät viljapeltoja ja karjaa. Keuruulaisilla oli vielä muistissa isovihan ajat, ja kun tieto venäläisten toimista levisi, pakenivat he metsiin.
 
Miehitys kesti noin kaksi kuukautta. Venäläiset muun muassa ryöstivät kirkon ehtoollisvälineet. Lisäksi he tappoivat keuruulaiset miehen nimeltä Qvist, sillä häneltä oli löytynyt venäläisten korppuja. Kirkkoherra Rosenback vietiin venäläisten lähtiessä joukkojen mukana kärrynaisaan sidottuna Jämsään. Vankeudessa olivat myös Koskipään, Mikkolan ja Lintulan isännät. Jämsän pappilan piika löysi kirkkoherran liiteristä hevosten luota. Jämsän rovasti Heurlin sai rahasummaa vastaan kirkkoherran vapautettua. Kirkkoherra palasi kävellen Keuruulle ja toipui vähitellen sodan kauheuksista.
 
Suomesta tuli vuonna 1809 sodan seurauksena osa Venäjää. Keuruulaisten elämä oli sodan jälkeen vielä vuosia vaikeaa useista katovuosista johtuen. Riitalahden kahakka säilyi keuruulaisten muistitietona. Riitalahdelle on pystytetty kahakasta kertova muistomerkki.
 
Lue lisää kirkkoherra Erland Rosenbackista Lue lisää Riitalahden kahakan muistomerkistä Lähteet: Warén, Aksel 1890: Keuruun pitäjän historia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Aaltio, E.A 1947: Keuruun kirkkoherra Erland Rosenback. Teoksessa Keski-Suomi IV, s. 83 – 114. Keski-Suomen museoyhdistys. Jyväskylä: K.J. Gummerus Osakeyhtiön kirjapaino. Tapahtuma Riitalahden kahakan muistoksi 20.7.2008.

Aukioloajat

Keuruun museo avoinna 13.8.-31.12.2018 
ma - to 11-17, pe 11-18, la 11-15.

Museon toimisto avoinna ke-to 10-12.
Palvelemme sinua parhaiten, kun sovit tapaamisesta ennakkoon.

Museon toimisto
museo@keuruu.fi

Info

museokortti logo sloganilla
Meille käy museokortti!

Löydät meidät myös Facebookista

Museonjohtaja

Ritva Pulkkinen

040 965 5567
ritva.pulkkinen@keuruu.fi

 

Amanuenssi

Teija Lammi

040 965 5538
teija.lammi@keuruu.fi

 

©2018 Keuruun Museosäätiö

Search