Lauri Santtu

(Valkeasaari 1902–1986, vuoteen 1939 saakka Lauri Järvinen)

Taidegraafikko, -piirtäjä, lausuntataiteilija, professori Ihminen ilmeineen, eleineen, asentoineen ja asuineen on minusta kiinnostavinta maailmassa. Mikään näistä ei ole sattumanvaraista, vaan kaikki kuvastavat hänen sisintä olemustaan. Sen tavoittaminen ja esille saaminen kuvassa on minulle haaste. Mikäli tämä piirustuksessani onnistuu, tuottaa se tyydytyksen- ja onnentunteen. Tämän vuoksi rakastan piirtämistä.

Lauri Santtu Lauri Santtu syntyi 3. elokuuta 1902 Valkeasaaressa. Myöhemmin tarkkasilmäiseksi ihmisen kuvaajaksi osoittautunut taiteilija piirsi ensimmäiset muotokuvansa jo lapsena: hän ikuisti 9-vuotiaana toipilaana Viipurin sairaalassa häntä hoitavien lääkäreiden piirteet. Taiteesta Lauri Santtu innostui jo nuorena poikana, ehkä 12 vuotta vanhemman isoveljensä Vilhon vaikutuksesta. Opiskeluaikanaan Eero Järnefeltin oppilaana ollut Vilho saattoi pikkuveljeään Valkeasaarelta 30 kilometrin päähän Pietariin lääkärikäynneille. Näiden reissujen päätteeksi hän vei Laurin Eremitaasiin. Laurille näiden matkojen mieleenpainuvin kokemus oli Leonardo da Vincin Madonna ja lapsi -maalaus.

Piirustusta ja sahateollisuutta

Lauri Santtu valmistui ylioppilaaksi Kristiinan suomalaisesta yhteiskoulussa vuonna 1922. Syksyllä 1924 Santtu muutti Helsinkiin ja aloitti siellä opinnot sekä Taideyhdistyksen piirustuskoulussa että Helsingin yliopiston piirustussalissa. Opinnot tyssäsivät kuitenkin rahavaikeuksiin. Silloisen kotikaupungin Keuruun pankki ei myöntänyt lainaa, sillä rahat tarvittiin erään navetan laittoon.

Santtu päätti luopua taiteilijan haaveistaan. Hän lähti Nurmon Viipurin sahateollisuuskouluun. Kolmen miehen porukassa Lauri Santtu kiersi Lapualla, Nurmessa ja Ruortaneella metsiä leimaten. Iltaisin heidän majapaikkaansa kerääntyi naapuritalojen isäntiä, joista Santtu piirsi muotokuvia. Näiltä kansanihmisiltä Santtu sai rohkaisevaa palautetta, toiset jäivät tupaan odottamaan Santun piirustusten valmistumista ”jopa kello kahteen asti yöllä”. Taide alkoi taas kiinnostaa.

Carl Bengtsin ja Akseli Gallen-Kallelan opissa

Kouluaikana Kristiinassa Santtu oli tutustunut Carl Bengtsiin, jolta hän nyt pyysi taideopetusta. Bengts suostui. 24-vuotias Santtu lähti keväällä 1926 Kristiinaan Bengtsin oppilaaksi. Ansaitakseen jatko-opintorahansa Santtu lähti Kristiinasta Sortavalan seminaariin. Sortavalassa piirtäminen kiinnosti edelleen, ehkä enemmän kuin itse opinnot. Santun omin sanoin hänelle tuli nyt ”mainio tilaisuus piirtää ilmaisia malleja, mielenkiintoisia opettajatyyppejä tunnista toiseen”. Kansakoulunopettajaksi Lauri Santtu valmistui vuonna 1928.

Juhannuksena 1928 Santtu tapasi Jyväskylässä Akseli Gallen-Kallelan, joka oli matkalla Muurameen tekemään Afrikka-kirjaansa Gummeruksen kirjallisen johtajan Martti Raition kanssa. Raitio oli pyytänyt Santtua kesäapulaisekseen, ja näin Lauri sai Gummeruksen konttorissa tilaisuuden näyttää Gallen-Kallelalle Sortavalassa piirtämänsä kuvat. Gallen-Kallela piti Santun kuvista ja luonnehti niitä ”karakteristisiksi pienoismuotokuviksi”. Gallen-Kallela antoi Santulle teknisiä neuvoja taiteen tekemiseen ja tutustutti hänet litografian tekemiseen. Lauri Santtu on myöhemmin sanonut Gallen-Kallelan olleen ”miehekäs ja inspiroiva opettaja”.

Opetustyössä ja taideopissa

Gallen-Kallela kannusti Santtua luopumaan opettajan ammatistaan ja omistautumaan kokonaan taiteilijan uralle. Näistä kehotuksesta huolimatta Santtu (aiemmat rahavaikeudet mielessään) aloitti Jämsässä syksyllä 1928 opettajan työn, joka kesti vuoteen 1932 asti.

Samaan aikaan opetustyönsä kanssa Lauri Santtu opiskeli sekä Taideyhdistyksen piirustuskoulussa piirustusta ja kuvanveistoa (vuosina 1929–30) että Helsingin yliopiston piirustussalissa, missä häntä opetti Väinö Blomstedt. Vuodesta 1932 lähtien Santtu opiskeli Helsingin taideteollisessa korkeakoulussa, mistä hän valmistui piirustuksen opettajaksi vuonna 1935.

Miten Järvisestä tuli Santtu?

Lauri Santun ristimänimi oli Lauri Aleksanteri Järvinen. Nimi muuttui Lauri Santuksi käytännön syistä. Suomessa oli 1930-luvulla viisi taiteilijaa nimeltään Järvinen. Samat nimet aiheuttivat sekaannuksia, kolme taiteilijaa (Laura, Laila ja Lauri Järvinen) signeerasivat nimensä L.J-nen -lyhenteellä. Toisen nimensä, Aleksanterin, mukaan Lauri Järvisen Ateneumin opiskelutoverit kutsuivat häntä myös Santuksi. Nimenmuutos Lauri Santuksi tapahtui puolivahingossa: kerran yleisradion ohjelmauutisissa jäi myös lausuntataidetta harrastavan taiteilijan sukunimi pois, tuloksena Lauri Santtu. Tämän taiteilija hyväksyi ja nimi jäi.

Ihmisen kuvaaja

Santun kynästä on piirtynyt paperille niin kansanihmisten, opettajien, opiskelu- ja matkatovereiden kuin kulttuuripersoonallisuuksienkin luonteenomaiset piirteet. Santun töillä on kulttuurihistoriallista arvoa: hän on ikuistanut - milloin tupakkalaatikon kanteen tai konserttiohjelman sivuille - kuva- ja säveltaiteilijoita, lausujia, näyttelijöitä, teatterin johtajia, kirjailijoita ja yliopistomiehiä.

Lehtien palstoilla Lauri Santun töitä on luonnehdittu tarkkasilmäisiksi tilannekuviksi, kaunisviivaisiksi ja esitystavaltaan vaivattomiksi. Häntä on pidetty myös yhtenä taidokkaimmista kivipiirtäjistä maassamme. Santun viivaa ja kuvaustapaa on kehuttu malleille luonteenomaiseksi ja hänen ihmiskuvauksessaan on nähty ”lämmintä myötäelämistä jokaisessa viivan vedossa”. Näyttelyarvosteluissa on kiinnitetty huomiota myös Santun töiden pilakuvamaiseen huumoriin. Töiden huumori on tuonut monille mieleen pilakuvat. Omasta mielestään Santtu ei piirtänyt pilakuvia, vaan nopeita tutkielmia, joissa hän ilmaisi vaikutelmansa ihmisistä. Humoristisia kuvat saattavat kyllä olla ”jos malli on antanut siihen aihetta”.

Santtu oli myös lausuntataiteilija. Hän harrasti suullista ilmaisua koulupojasta lähtien. Myös piirtäessään hän painoi mieleensä mallin ilmeet ja eleet, äänen värin sekä tavan puhua. Tämä kiinnostus ääneen näyttää piirtyneen myös muotokuviin. Santun piirtämien ihmisten mieliala tiivistyy monesti suun ilmeissä, ääni ja puhetyyli on helppo kuulla.

Lauri Santtu ja Keuruu

Lauri Santun äiti Julia oli syntynyt Keuruulla, Murtomäen talossa. Taiteilijan isä, Kaarlo Järvinen asui Keuruulla rakentaessaan Pohjanmaan rataa. Julia ja Kaarlo vihittiin Keuruun vanhassa kirkossa vuonna 1881. Santun isän jäätyä eläkkeelle vuonna 1922, perhe muutti Keuruulle vanhan kirkon taakse Uutelaan. Santtu asui Keuruulla vakituisesti 1930-luvun alkuvuosiin asti, jonka jälkeen hän vietti Keuruulla kesiään.

Keuruulla Santtu piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä vuonna 1976. Näyttelyä varten hän oli tehnyt lyijykynällä ja hiilellä muotokuvia keuruulaisista henkilöistä. Keuruulaisia Santun kuvissa ovat mm. Häivän Emma ja Klakin Matti (piirros tehty miehen kuolinvuoteella, oikea nimi Matti Kangas, hän asui talossa, joka 60-luvulla oli Keuruun kauppayhtiön talo). Yksityisnäyttelystä kumpusi keuruulaisille ajatus anoa taiteilijalleen professorin arvonimeä, joka myönnettiin Santulle vuonna 1979.

Lauri Santun omana toiveena oli, että hänen piirustustuotantonsa keuruulaiset ja keskisuomalaiset työt sijoitettaisiin pysyvästi Keuruulle. Syksyllä 1985 Keuruun taidemuseon kokoelmaan liitettiin kaupungin hankintana Santun keskisuomalaiset piirustukset, joiden kokonaismäärä on 236 työtä. Ajallisesti nämä työt kattavat tuotannon 1920-luvulta 1980-luvun alkuun. Keuruun museon hallinnoimissa taidekokoelmissa on yhteensä 357 Lauri Santun työtä.

Teksti: Laura Kuurne

Lähteet: Galleria Rotunda. Lauri Santtu. Elämän näyttämöllä. Från livets scen. 8.10. – 6.12.1982 Keskisuomalainen 23.11.1963, 14.3.1976 Kaus.Lehti 14.10.1956 (nimimerkki Mono) Raunio Jussi: ”Lauri Santtu katsoo taaksepäin”. Suur-Keuruun sanomat 9.1.1973. Suur-Keuruun sanomat 9.3.1982. Suur-Keuruun sanomat 4.2.1984, (nimimerkki S-a). Tuomaala Seija & Rainio Jussi, 1986. Lauri Santtu. Teosluettelo. Keuruun museo.

Aukioloajat

Keuruun museo avoinna
ma–to 11–17, pe 11–18, la 11–15.
Poikkeukset aukioloajoissa mahdollisia.

Pääsymaksu kesäkaudella 5/3€, alle 18-v. maksutta. Museokortilla vapaa pääsy.

Museon toimisto avoinna ke–to 10–12.
Palvelemme sinua parhaiten, kun sovit tapaamisesta ennakkoon.

Museon toimisto
museo@keuruu.fi

Info

museokortti logo sloganilla
Meille käy museokortti!

Löydät meidät myös Facebookista

Museonjohtaja

Ritva Pulkkinen

040 965 5567
ritva.pulkkinen@keuruu.fi

 

Amanuenssi

Teija Lammi

040 965 5538
teija.lammi@keuruu.fi

 

©2019 Keuruun Museosäätiö

Search